RainbowDust6.6.2018 14:18
1/3
Eroaminen

Oottekste koskaan miettiny miten jännää on oikeesti se...miten ihmisestä joka on oikeesti mukava ja perusluonteeltaan ollu aina suurimmaksi osaksi kaikkea positiivista, henkilö jonka ajattelit kiperissäkin tilanteissa pystyvän ajattelemaan rationaalisesti ja järkevästi...

Niin siinä kohtaan kun ilmaiset selkeästi haluavasi erota niin tästä henkilöstä yhtäkiä kuoriutuu vihaa ja katkeruutta täynnä olevan v*ttumainen paska.

Erinäisistä syistä erosin exästäni about vuoden seurustelun jälkeen: olihan se hankalaa ja vaikeeta itselleni mut tiesin et se oli paras vaihtoehto ja se ainoo oikea vaihtoehto mulle. Virheellisesti kuitenkin lähdin ajattelemaan että kyllähän hän nyt tämän eron pidemmän päälle kykenisi käsittelemään niin että saan myös tavarani takaisin (arvo about 200 euroa yht) ja niin edelleen (oli kaukosuhde joten odottelin siis postipakettia loppupeleissä) ja lähdettäis eri teille hyvissä väleissä.


Annas olla kun siitä ero päivästä lähti sellanen kahden kuukauden rumba, kuuntelin mielipiteitä siitä kuinka eroamiseni syy ei ole pätevä, haluan vain olla huora ja hukkasin hänen aikaansa turhaan vuoden verran - puhumattakaan kiristyksestä "et saa kamojasi takaisin minä pidän ne panttina kaikesta tuskasta jonka olet minulle aiheuttanut koska et halua koskaan yrittää uudestaan"

Erehdyin sanomaan ettei me sovita toisillemme ja en halua hänen kanssaan enää yrittää minään

"Minä kohtelin sinua aina hyvin ja olen mukava ja hyvä poikaystävä tein kaikkeni sinun puolestasi MITEN NIIN ET HALUA MINUA TAKAISIN?!?!?!? MIKSI SEN PITÄÄ OLLA JOKU MUU"

Monesti hän "katkaisi yhteydet", monesti minä katkaisin yhteydet mutta aina tämä nyt vain luikerteli takaisin pommittamaan minua ensin anteeksi pyyntö viesteillä ja sen jälkeen kun kieltäydyn taas harkitsemasta että saattaisin rakastua uudelleen maagisesti muutuinkin "rumaksi läskiksi" ja sitten taas lisää anteeksi pyytelyä ja "en minä koskaan tarkoita mitä sanon"

Loppuen lopuksi tämä eksä päätyi omasta mielestään tuntemaan ajatukseni paremmin kuin minä itse ja totesi että kyllä minä vielä häntä rakastan mutta valehtelen vain itselleni ja aiheutin eron itse tekemällä hänestä väkisin "pahan ihmisen" :D

Siinä parin kuukauden aikana tuli käytyä läpi muutamat paniikki kohtaukset ja stressi tason nousut kaikkien niiden satojen tappeluiden ja väittelyiden välissä kun ainoa tavoitteeni oli saada kamani takaisin.

Sain jopa "uhkailuja" siitä että kun minä olen särkenyt hänen sydämensä niin hänestä tulee sitten kovan luokan fuckboy ja hän sitten loppuelämänsä särkee naisten sydämiä minun takiani xD

Sekä tietysti tunteisiin vetoamista "katsoin leffan ja itkin koska se muistutti meistä" tai sitten "et koskaan oikeasti rakastanut minua yhyy"

Loppuenlopuksi hän kykeni sitten ilmeisesti hyväksymään tilanteen, lähettä kamat minulle ja pyysi viimeisen kerran anteeksi. Joskus eron alkuvaiheilla olin valmis harkitsemaan etten hankkiutuisi eroon kontaktista kokonaan että ehkä jos joskus voisin miettiä yhteen palaamista (tämä kun oli niin kiinnostunut odottamaan vaikka 5 vuotta jos tarvitsee)

mutta sen verran paskaa sain niskaani ero prosessin aikana (plus muita ongelmia itse suhteen aikana) että päädyin siihen tulokseen että mitään toisia mahiksia ei tule.

Nyt mä ymmärrän mistä ne kaikki "hullut eksät" tulee. Oli pakko avautua