Ihmissuhteet
Siru_Irmeli12.6.2017 17:39
1/11
Apua, vertaistukea, lohtua? (Säälittävä avautuminen Tinderissä tavatusta miehestä)

Eli:

Tapasin tinderin kautta miehen. Treffit meni ihan ok. Mies ei säväyttänyt minua erityisesti, mutta ei hänessä mitään vikaakaan ollut. Niinpä kun hän treffien lopuksi ehdotti uutta tapaamista, suostuin.

Tavattiin toisen kerran. Tuntui siltä, että molemmilla oli kivaa, ja silloin ajattelin ensi kerran, että tästä vois jotain tullakin. Jälleen tapaamisen lopuksi mies ehdotti uutta tapaamista, ja totta kai suostuin.

Sinä päivänä, jona piti tavata kolmannen kerran, mies soitti minulle muutamaa tuntia ennen tapaamista ja kertoi sairastuneensa mahatautiin, mikä olisi treffien esteenä erityisesti siksi, että meidän oli tarkoitus mennä syömään. Tyyppi kertoi soittavansa viestin laittamisen sijasta (oltiin viestitelty suht paljon) jotta vahingossakaan ei tulisi väärää käsitystä. Hän kuulosti vilpittömän pahoillaan olevalta.

Kolmas tapaaminen sitten siirtyi ja tapahtui. Kolmannella tapaamisella oltiin ekaa kertaa kunnolla fyysisesti lähekkäin: halailtiin ja suudeltiin, miehen aloitteesta. Oli jälleen tosi kivaa. Mies, joka siihen astikin oli ollut sekä hyvässä että pahassa suorapuheinen ja ei ollenkaan mikään turhaan jaarittelija, sanoi kolmannella tapaamisella suoraan mm. sanatarkalleen, että "Tykkään susta tosi paljon", että olen hänen mielestään todella kaunis (useampaan kertaan), että hän ei ole aiemmin kertonut tapailustamme kellekään, mutta nyt ehkä pitää jo kertoa yms. Itse en ollut ihan noin innostunut vieläkään, mutta silti tuntui siltä, että romanttisia tunteita voisi olla ilmassa ihan molemminpuolisesti. Ja epäilemättä tuntui siltä, että kumpikin nautti yhdessäolosta.

Kolmannen tapaamisen lopussa sovittiin tapaaminen parin päivän päähän. Puhuttiin, että voitaisiin viettää yö yhdessä. Viimeiseksi ennen eroa halattiin, ja oltiin käsitykseni mukaan ihan hyvissä meiningeissä.

Päivää ennen aiottua yhteistä yötä mies laittoi viestin, että koska hänellä oli ollut rankka viikonloppu (minkä kyllä tiesinkin), hänen puolestaan voitaisiin siirtää tapaamista parilla päivällä, jos en ihan väsynyttä seuraa halua. Laitoin, että ok. Sen jälkeen ei kuulunut mitään.
Kun kolmannesta tapaamisesta oli kulunut viikko, eli pari päivää sitten, laitoin hänelle viestin, että "on ihan ok, jos sun suhtautuminen muhun on muuttunut jostain syystä siitä, mitä se oli viikko sitten, mutta kyllä mua hämmentää ja loukkaa se, jos sen jälkeen mitä ollaan puhuttu ja tehty, jätät vaan vastaamatta." Sanoin, että ei tästä mitään elämänmittaista rakkautta olis tarvinnut tulla, mutta että itse aloin pitää hänestä ja haluaisin tutustua häneen paremmin.

Hän ei ole vastannut. Oudolta tässä tuntuu se, että a)tapaamisilla hänen kiinnostuksensa ei jäänyt epäselväksi ja b) tapaamisilla puhuttiin paljon siitä, kuinka molemmat ollaan suorapuheisia ja kaikki pitää sekä suhteessa että kaveruudessa ja aina sanoa suoraan. Itse asiassa kolmannen tapaamisen lopussa vitsailtiin siitä, että "mieti jos toinen huomenna tän [pussailun ja halailun ynnä muun likistelyn] jälkeen laittais viestin, että ei ei nyt sovi ollenkaan." Lisäksi kyllä sen käsitykseni mukaan pystyy näkemään, kun toinen vaikuttaa peräti kiinnostuneemmalta kuin itse on, ja että toisellakin on tapaamisilla vähintään kivaa.

Olen jo tullut siihen lopputulokseen, että hänestä tuskin enää kuuluu, mutta haluaisin silti kuulla muiden kommentteja. Onko muilla vastaavia kokemuksia? Mitä tän ihmisen päässä liikkuu?