Ihmissuhteet
Poistunut demittäjä1.3.2018 11:06
1/6
Ajatuksia niin sanotun perinteisen suhdemallin ulkopuolelle jäävistä suhteista

Jos ajatellaan, että perinteinen suhde on yksiavioinen suhde, niin mitä mieltä olette suhteista, jotka jäävät tämän suhdemallin ulkopuolelle, esim. avoimet suhteet, polyamoriset suhteet, irtosuhteet ynnä muut sellaiset?

Itse olen vahvasti yksiavioinen ihminen. En voisi kuvitellakaan avointa suhdetta, parinvaihtoa, ryhmäseksiä tai että minulla tai puolisollani olisi yksi tai useampi muukin vakituinen kumppani. Omasta mielestäni parisuhteessa sitoudutaan ja ollaan uskollisia enkä näin ollen ymmärrä avoimia suhteita. Jos haluaa harrastaa seksiä vapaasti kenen kanssa tahtoo, voi mainiosti pysyä sinkkuna. En käsitä, miksi kyseisiä asioita harrastavilla ihmisillä on vakituinen kumppani. Ymmärrän polyamoriset suhteet paremmin kuin avoimet suhteet, koska niissä kaiketi oletuksena on kuitenkin pysyä uskollisena niille vakituisille kumppaneille. Toki polyamorisetkin suhteet voivat olla avoimia.

Myös irtosuhteita kuten yhdenillanjuttuja, friends with benefits -suhteita ynnä muita sellaisia minun on hyvin vaikea käsittää. Miksi jotkut haluavat harrastaa seksiä ventovieraiden kanssa? Eikö niin läheinen kontakti vieraaseen henkilöön ja vielä alastomana ole ahdistavaa? Kaverit toki eivät ole ventovieraita ja näin ollen seksin ystävän kanssa luulisi olevan minulle ymmärrettävämpää, mutta se ei itseasiassa ole. Miksi ihminen ei aloita seurustelusuhdetta ystävänsä kanssa, jos kuitenkin harrastaa tämän kanssa seksiä ja tekee todennäköisesti myös monia muita asioita, joita parisuhteessa tehdään?

Huomatkaa toki, että se, etten minä ymmärrä jotakin ei tarkoita, etten hyväksyisi sitä. Hyväksyn muiden pariskuntien avoimet suhteet ja ihmisten yhdenillanjutut ja friends with benefits -suhteet, sillä mikä syy minulla olisi tuomita toisten heille itselleen sopivia suhdemalleja, jotka eivät vahingoita ketään. Mikäli olet itse avoimessa suhteessa elävä tai harrastat irtosuhteita, luen mielelläni enemmän ideoista näiden toimintamallien takana, mikäli haluat niistä kertoa.

Niin perinteinen en silti ole, että parisuhteen pitäisi mielestäni päätyä avioliittoon saati että seksi tulisi aloittaa vasta naimisissa ollessa. Minulla ei olisi mitään naimisiinmenoa vastaan, jos minua kosittaisiin, mutta tarvitaanko avioliittoa oikeasti mihinkään, kun siotutua voi ilman sitäkin? Kuuluko pariskunnan teistä muuttaa jossain vaiheessa yhteen, vaikka he eivät menisikään naimisiin? Itse vaadin suhteen etenevän jossain vaiheessa yhdessäasumiseen. Mikäli avomieheni olisi ollut sitä mieltä, ettei halua koskaan asua kenenkään kanssa yhdessä, olisin päättänyt suhteemme. Ymmärrän varsin hyvin joillekin sopivamman suhdemmallin olevan kumppanista erillään asuminen eikä tällainen suhde ole mielestäni yhtään av(i)oliittoa vähäpätöisempi, mutta itse haluan olla kumppanini kanssa yhtä perhettä ja jakaa hänen kanssaan saman asunnon.