onneton_kakkara1.7.2017 9:09
1/5
Äärimmäinen mustasukkaisuus menneisyyden henkilöstä

Aloitin seurustelemisen hetki tovi sitten. Meillä on kaukosuhde.
Tätä on hirveän vaikea selittää, mutta tunnen todella voimakasta mustasukkaisuutta hänen entistä kumppania kohtaan.

Tämä tunne on jatkuvasti rinnassani, mutta toisaalta olen ainakin hiukkasen päässyt siitä irti. En ole koskaan seurustellut, joten kyse voi myös olla kateudesta. Mulla oli itellä elämäni kamalimmat vuodet, silloin kun sillä ne onnellisimmat...

Pidin kaiken sisälläni kunnes keskiviikkona halusin kertoa poikaystävälle, kuinka olen todella mustasukkainen, enkä tunne sen menevän koskaan ohi.

Sanoin kaikesta siitä etten usko tekeväni hänestä yhtä onnellista, ja tunnen alemmuutta verrattuna siihen toiseen. Sanoin, että olisi parempi erota, ennen kuin palan loppuun. Hän ei sitä kannattanut, sillä hän uskoo, että kaikki järjestyy.

Se tyttö ei ehkä ollut mikään kaunotar, mutta näyttää sellaselta josta kaikki pitävät, sellainen tosi suloinen tapaus...

Kerroin siis viestissä, että seurailin sitä tyyppiä kaikkialla somessa. Nykyään myös valitettavasti haksahdan, ja joudun silloin toteamaan itselleni, että kyllä se edelleen ansaitsis jonkun tollasen eikä mua...

Kerran olen aikaisemmin ottanut asian esille, kun olen kysellyt, että tunteeko se sitä kohtaan vielä jotain. Tuli vain naurua, eli ei, mut silti mietin kuinka onnellisia ne oli.

No poika sanoi tähän pitempään viestiin, et hän ei pysty nyt miettimään kahta ihmistä samaan aikaan. Kaikkea sellaista että haluaa keskittyä tulevaisuuteen, mikä sisältää mua, eikä menneisyyteen, jonka ihmistä ei tule enää koskaan näkemään. Myös sitä, etten mä voi sil mitää, että ihmiset ovat olleet joskus suhteessa. Tämän minä tajuan, vaikka se sattuu ihan hirveästi mua.

Tunnen siis vähän kuin olevani "Se toinen" "Uusi tyttö", joka ei koskaan voi aiheuttaa sellaista hurmosta, kuin se ensirakkaus.

Luulen että kaikki johtuu ehkä siitä, kuinka yks ihastuksista sanoi kerran ikävöivänsä eksäänsä, etten mä oo se ex, enkä siks kelpaa... Tää kaikki jotenkin liittyy siihen. Musta tuntuu kuin tää olis joku ikuinen trauma, johon säpsähdän aina välillä, poikaystävän kanssa.

Ja asioita ei esim oo helpottanu se, et se ei poista näitä yhteiskuvia, joita näkyy niiden molempien someissa.
Ymmärrän kun se sanoo, että on eri asia unohtaa kuin päästää irti, mut toivoisin että se miettisi mun tunteitani tässä asiassa.

Yleensä rauhoitun hänen läsnäolostaan, tajuan, että hän rakastaa minua, mut silti pelkään, etten merkitse yhtä paljon, tai tule merkitsemään. Hän on menossa armeijaan, joten mun pitäs vaan yrittää keksiä keino rauhottaa sekainen mieleni.

Luulin jo hetkeksi päässeeni yli tästä kaikesta, mutta sitten tuli uni... ja siinä he harrastivat seksiä. Oon pelännyt sitä unta aina, ja nyt se tuli.
Olin tosi levollisella mielellä sitä ennen, mut nyt taas oma tunne muuttui ahdistuneeksi.

Oon siis saanu kuulla välillä neuvoja siltä seksiin liittyvissä asioissa, ja sen jälkeen kuvitellu, et kyllä se entinen varmast oli todella hyvä siinä...

Se sanoi, ettei haluu et tää pilaa mun seurustelun.
Kuitenkin tunnen, että tää pilaa, jos en saa taottua päähäni järkeä :(