mulla on syömishäiriötausta, ja aikoinaan tuli liikuttua paljon "pakonomasesti". no, pääsin tästä sit eroon hoidon ja oman sitkeän yrittämisen ansiosta. nyt oon kumminki huomannu et mun jokapäiväisestä rennosta aamulenkistä on pikku hijaa tullut aika pakonomainen ja ei-rento lenkki... Voi voi :( joku vois nauraa et eihän tää mun liikkumismäärä oo mitään. ongelma tässä ei olekaan varsinaisesti se liikunnan määrä, vaan se PAKKO. jos se jää tekemättä nii pelkään lihovani ihan hirveästi, puhumattakaan siitä että pystyisin sen joskus kokonaan lopettamaan ja alkamaan harrastaa jotain muuta. joka päivä on pakko käydä se n. 35 minuutin yhdistetty juoksu- ja kävelulenkki. auttakaa, miten saisin liikkumiseen rentoutta? miten uskaltaisin välillä pitää taukoa ilman ahdistusta? huom. ymmärrätte mua ehkä paremmin kun muistatte sen syömishäiriötaustan..