moi! tiiän et täällä demissä on niitä fiksujakin ihmisiä ketä oikeesti haluu auttaa niin jaanpa mun ongelmat nyt suoraan tänne... kiitos etukäteen<3

olen 17 vuotias tyttö, mieheni on 20 vuotias. tapailimme kauan ja aloimme seurustelemaan vasta reilu 4 kuukautta sitten. meillä kohtaa kemiat super hyvin ja ollaan tosi onnellisia yhdessä. meillä menee muuten aivan mahtavasti, mutta suhteen ongelmaksi on tullut tämä kuuluisa seksi.

mä en tiedä mikä siinä on, mutta seksiä harrastaessa mä olen niin ujo, että se koituu ongelmaksi. tää on ollut ihan alusta lähtien, mä oon niin epävarma että siitä ei rehellisesti tuu mitään. esimerkiks suihinotto: miehen pitää joka kerta kysyä erikseen ottamaan suihin, sillä en oikeasti muuten USKALLA. kun otan suihin, mulla tulee järkyttävät paineet: hmmmm "teenköhän väärin, entä jos hän ei nauti". sit homma loppuu siihen kun melkeen itku kurkussa penistä imen epävarmuuksissani mitä jos en osaakkaan. harrastamme seksiä aina lähetyssaarnaajassa (hän päälläni) sillä esimerkiksi mä en vaan uskalla tehä aloitetta ja mennä hänen päälle ratsastamaan. useasti hän kysyy voinko mennä hänen päälle ratsastamaan, mutta mutisen itsekseni koska en uskalla, sillä pelkään tekeväni sitä väärin. kun harrastamme seksiä, en pysty rentoutumaan sillä mietin joka hetki, mitä mun poikaystävä ajattelee ja mitä mun seuraavaksi pitäisi tehdä. mä olen seksiä harrastaessa ollut aina todellakin se lahna, hiljainen. vaikka tekis mieli äännellä esim alapään nuolemisen aikana, laitan peiton pääni päälle ja olen turpa kiinni. mies on kysynyt miksi en koskaan ääntele, koska yleensä naiset huutaa. vastaan vaan, en tykkää huutaa. mä en myöskään koskaan tee aloitetta seksiin, koska olen vaan vittu niin epävarma. hassuinta tässä on, että en ole koskaan ennen seksiä harrastaessani ollut tämmöinen. aikaisemman yhden illan jutun kanssa huusin ku hullu...

tietääkö kukaan mistä ihmeestä tämä johtuu juuri tän ihmisen kanssa? johtuuko se vaan siitä että satun nyt ujostelemaan hänen kanssaan vai mikä ihme. en muuten arjessa hänen kanssaan ole mitenkään erityisen ujo taikka epävarma, mutta tää paneminen vaan nyt on liian hankalaa mulle.

Mikä oikeasti avuksi? mä en jaksa tämmöstä. mä oon aina seksistä nauttinut, enkä tajua mitä mulle on nyt tapahtunut???!
tiedän että kumppani saattaa olla väärä, mutta mä tästä ihmisestä todella pidän enkä halua huonon seksin takia ketään jättää, sillä uskon enemmän henkisen kuin fyysisen kemian tärkeyteen.

tää asia nyt kuitenkin mua häiritsee, olisko mitään vinkkejä jotta saatais meidän seksielämästä parempaa. en myöskään anaaliseksiä tykkää harrastaa, mutta koitimme sitä ja normaalisti sitä harrastaessa huutaisin kuin hevonen, mutta jostain syystä en vain KEHTAA päästää äänen pihinääkään.

mikä mua ihan oikeasti vaivaa? uskotteko että tää voi parantua parempaan suuntaan kunhan ollaan kauemmin yhdessä vai tuleeko tää olemaan aina tälläistä? mun kyllä usein tekee seksiä mieli, mutta jotenkin sen tullessa tekisi vaan mieli mennä maanrakoon.

Jos kenelläkään on MITÄÄN ideoita mikä voi olla ongelmana, auttakaa jooko... ja mikä oikeasti avuksi?....