joo elitota musta tuntuu et mun elämä on melko turhaa :D ylppärit meni päin vittuu. ei toisaalt haittaa koska en ois tienny kuitenkaa mitä oisin hakenu yliopistoon lukemaa. mut aika saatanan surullista silti, ei sovi mun suvun muottiin saaha hylättyä...
pitkäaikaset kaverit kindof hylkäs mut syystä tai toisesta lukion puolvälis... vanhat ja penkkarit jätti erittäin pahan maun suuhu. mun sosiaaliset taidot on menny ajan myötä paskemmaks ja paskemmaks koska mut hyljättiin :,,,(((. aloin vaa vellomaa itsesäälissä, ahistuin, vähä masennuin ja syrjäännyin. syytän kyl siis itteeni. en vaan ois kuvitellu et mun elämä tulee olemaan tällast. olin iha suhtkoht normaali ja suosittukki aikasemmin. vihaan sosiaalista mediaa ja puhelimii ja tietokoneita, mutta ne vetää mut puoleensa. must on vaa outoa miten ihmiset laittaa ittestää kuvia instaa ja kertoo kaikesta mitä ne tekee ja emmäävittutiiä musta tuntuu absurdilta tää koko ihmiskunnan ajanjakso (tää on tajunnanvirtaa ei mitään pointtia jos ette viel huomannu). ja säälittävyyteni huippuna tuun demipistefiihin kertomaan mun ongelmista hahahhah
en oo mitenkää kovin kunnianhimone yksilö, haluisin vaa tehä työtä josta tykkään ja joka antaa mulle aikaa myös ollavaan. ja mä tiedän et kaipaan niin saatanasti ystävyyssuhteita, mut silti vaa vastustan itseni asettamista tilanteisiin joissa niitä voisin saada... mun perhe on kiva ja kannustava mutta mussa on aukko. vittu ku oonki niin heikko yksilö... ;((((((((8

JOOOOOOOOELI kertokaa toki jos samaistutte näihin kuviin ja tunnelmiin