piilottelen24.5.2020 2:09
1/1
Pov: oot mun terapisti

Miks mä puen kokoajan vaan huppareita ja kolitseja?
❌”Koska haluun esittää että oon masentunu niin saan huomioo.”
✅ Koska mua ahistaa niin paljon, etten enää pysty käymään koulussa mitenkään muuten.
Kun sanon, että mua ahistaa ihan järkyttävästi kouluun meno ja musta tuntuu että en vaa pysty
❌”Vähän vaan jännittää tän kotikoulun jälkeen, mut ihan tätä samaa vanhaa tää on”
✅ En vaan pysty, ihan liian vaikeeta. Mua kiusataan.
Kun tungen johonki porukkaan...
❌”Se haluu vaan huomiota. Se luulee että kaikki tykkää siitä ni se voi tehä mitä vaa”
✅Haluisin kerranki vaan jutella jollekki kivalle ihmiselle
”Eihän sulla ees oo mitenkään vaikeeta!?”
❌”NIIMPÄ!!! SULLAHAN OLI NIITÄ KAVEREITA PALJON JA SUN VANHEMMAT OSTAA SULLE KAIKEN!!! HALUUT VAAN HUOMIOO.
✅ Oon aina yksin, ja jos ette oo sattunu huomamaan, kiusaatte mua koulus. Mun vanhemmat ei tue mua missään, ja tunkee mut kaikkiin kliseisiin ja normeihin, eikä anna mun edes leikata hiuksia. Mun veli haukkuu mua maahan koko ajan.
”En pysty”
❌”Vähän huomioo taas tähän väliin, joo.”
✅ ei vaan pysty. Normi askareistaki on tullu jo liian vaikeita.
Liikun koko ajan jotenki
❌“Ai että, sitä ihanaa huomiota!!”
✅ Mua ahistaa niin paljon, että jos saisin valita, kukaan ei näkis mua. Kun liikun, aattelen, ettei kukaan nää musta yksityiskohtia.
Nojaan mun päätä käsivarsiin tunnilla.
❌ ”Kaikki tietää ettet sä oikeesti nuku!!”
✅ En niin. Haluun vaan piiloutua hupun ja hihojen suojiin ja jäädä sinne.
Oon epävarma mun vartalosta
❌ ”Huomioo!! Tai no, niin tollasen sotanorsun varmaan kantsiski vähän huolehtii painosta. Sun akneki on ihan hirvee!”
✅ Oon ollu monissa toksisissa ihmissuhteissa, joissa mun epävarmuuksia on kokoajan totu esille, arvosteltu ja haukuttu. Mulla on jo pitkään ollu vaikee suhde syömisen kanssa. Joko syön liikaa, tai sitte en syö, siitä pitäis valita.