Kaipaatteko ikinä sitä semmosta deittailua ja semmosta huumaa, mutta silti teil on se tunne et se oma kumppani on se oikee?

Tai mulla välillä on semmoi kaipuu semmosee tapailuu ja flirttailuu, ku oon aika nuori viel ja haluis tapailla erilaisia ihmisiä ja kokea asioita. Mutta oon kuitenki ollu tässä mun ihanan tyttöystävän kaa yhessä jo yli 2 vuotta ja tullaa niin hyvin toimee. Seksi on hyvää. Ei riidellä. Meil on samanlaiset tulevaisuuden suunnitelmat ja tavotteet elämässä. Olo on sellai et parempaa ei vois toivoakkaa.

Ajatteleeks muut samaltavalla vai onks tää jotenki outoa?