Tää on tosi sekava, mut toivottavasti ees joku älyää ja auttaisi mua.

Oon ollu mun nykyisen poikaystävän kaa noin 11kk. Alussa kaikki oli hyvin. Sit mulle iski masennus (kotona asiat huonosti, koulustressiä) mut poikaystävä kuitenki jakso sen ja autto mua. Sitten parannuin ja kaikki oli taas hetken hyvin. Sitten me alettiin riidellä tosi paljo, ihan turhistakin asioista. Ja riidellään välillä nykyäänkin. Mulle tuli toinen masennus ja olin hirveen ahdistunut. Syystä x puran oman pahan olon häneen äksyilemällä hänelle, vaikka tiedän ettei pitäisi. Poikaystävä on sitä sorttia, ettei puhu pahasta olostaan juuri kellekään, ja enhän minä tiennyt ennen kun se avas suunsa, että sitä ahistaa tosi paljo. Noh, tässä ollaan selvitelty tätä asiaa muutama viikko, ja sano paripäivää sitten mulle suoraan, että ei välttämättä ois ees halunnu nähä mua kun tuli käymään. Sano myös että järkevin ratkaisu meidän ongelmien parantamiseksi ois ero. Oon tästä asiasta samaa mieltä, mut ei haluttu eroo kumpikaan. Tänään puhuttiin puhelimessa ja puhelusta mulle jäi vaan semmonen olo, että onko tässä meidän suhteessa enää mitään järkeä?
Meillä on siis ollut aiemminkin paljo keinoja ja riitoja, mutta ne on aina saatu sovittua. Ollaan kans meinattu erota aikaisemminkin, mut päätetty kuitenki vielä yrittää. Nyt musta tuntuu, että hän ei ees välitä musta vaikka sanoo välittävänsä, mutta sitten kumminkin välttelee. Rupesin miettimään oisko mun parempi olla yksinään, mutta en oikeen tiedä.

Auttakaa, kertokaa mitä kannattas tehä!