Ennen kesälomaa oon käyny siellä n 3-6 kk ajan eikä siitä nyt ole ollut oikeestaan mitään hyötyä. Alkuun olin helpottunut, että sain vihdoin jonkullaista apua, mutta jälkeenpäin tuntuu, että on ollu vaan ajanhukkaa.
En ees oo varma, että onko sen ees tarkotus jatkuu..

Varsinkin ku en oo ollu siellä ees rehellinen, koska mua vaan ahdistaa sen reaktio ja helkutti kun en osaa vaan avautua. Tällönhän siitä ei ole mitään hyötyä.

Helpointa olis, ku vaan pääsis psykiatrille sais diagnoosin ja lääkkeet, mutta ei kun oon niin säälittävä, että en saa suutani auki. Toisaalta jos vanhemmille sanoisin niin ne sanois varmaan ettei käy, koska äiti pelkää, että siitä alkaa joku Sossu rumba, koska se on saanut sossuista kuulemma tarpeekseen kun sen exän lapsi oli huostaan otettu ja siinä sitten oli kaiken näköstä säätöö.

Enkä ees tiiä, että oonko niin suuren avun tarpeessa, kun en enään ees tiedä mikä on normaalia ja mikä ei. :c jos mun ongelmat ei oo normaaleja niin en nyt haluu että mua pidetään ihan hulluna. Mut jos en hoida päätäni kuntoon niin ei mitään toivoo, että voisin minnekään mennä jatkoopiskeleen..

Yääääh, päättäkää joku mun puolesta, että mitä teen kun oon ajatellut jo mun aivot puhki D :

Olipas kiva valittaa pitkästä aikaa :b