Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Tyttösuomesta_28.11.2018 14:36
1/30
Pintakuoren alle // Novelli

Taas uutta novellia pukkaa, olen aika innoissani :D Tämäkin on aikalailla tämmöistä rakkaushömppää, anteeksi! Päästän teidät nyt lukemaan, adios!

Ps. Lukuja tulee pari viikossa, sillä koulun ja muun vapaa-ajan kanssa on vähän kiirettä. Lupaan kuitenkin etten jätä tätä kesken!

1. Luku

Astelin pitkin katuani, näpytellen puhelintani. Juttelin parhaan kaverini Erikan kanssa tulevasta tanssinäytöksestä, jossa minä sekä hän tanssisi. Olimme molemmat innoissamme, jos voittaisimme nämä, pääsisimme ehkä kultajoukkueeseen. Kultajoukkueessa tehtiin vaativia liikkeitä, eikä aloittelijoilla ollut asiaa sinne. Minä ja Erika olimme aloittaneet yhtä aikaa ykkösellä, nyt olimme jo lukion ykkösellä. Kiirettä tosin piti, harjoitukset olivat joka viikonpäivä, paitsi viikonlopuin. Onneksi siinä ehdin käydä kouluakin. Poikaystävää ei ollut, eikä olisi sellaiselle aikaakaan. Olin ihan tyytyväinen tähän.

Kun vihdoin avasin kotioveni, taloudenhoitajamme Sari tuli minua vastaan.
"Hei Aino, vanhempasi ovat valitettavasti kokouksissa eivätkä pääse näytökseesi", hän sanoi pahoittelevasti.
"Ihan sama, pääsen Erikan porukoiden kyydillä", mumisin.
Vanhempani eivät melkein koskaan päässeet näytöksiini, sillä molemmat olivat kiireisiä alallaan. Isä oli suuren kalustefirman johtaja, jonka takia hänellä oli paljon töitä. Äiti taas opetti paikallisessa yliopistossa. Toki he saivat paljon palkkaa, mutta aikaa heillä ei todellakaan ollut.
"Onko täällä ruokaa?", kysyin riisuttuani vaatteeni.
"Kyllä, ja siellä keittiön pöydällä on isältäsi ja äidiltäsi pienet lahjat, kun he eivät pääse esitykseesi", Sari sanoi ja meni yläkertaam siistimään paikkoja.
Kävelin keittiöön, ja totta tosiaan, saarekkeen päällä oli uusi, Iphone 8+, sekä uusi, hieno tussisetti, joka oli varmasti maksanut aika paljon. Olin nähnyt tussit kerran kaupassa, ja ne maksoivat päälle satasen. Huokaisten otin lahjat käteeni. Olin toki tyytyväinen, mutta en oikeastaan olisi halunnut tätä kaikkea. Halusin vain aikaa vanhemmiltani.

Kun illalla vaihdoin simkortin puhelimeen, Sari tuli huoneeseeni.
"Oletko jo syönyt iltapalan?"
"Joo, mä haluaisin nyt olla rauhassa", vastasin.
Sari nyökkäsi ja lähti sulkien oven. Minä käynnistin uuden puhelimeni ja laitoin Erikalle viestin.
"Haluatko Iphone 7?"
Erika: "TODELLAKIN!"
Minä: "Jos pääsen teidän kyydissä niin voin antaa sen, ja yhet kuoret. Sain porukoilta uuden puhelimen."
Erika: "Ok. Oot rakas! <3"
Minä: "Samoin <3"
Suljin puhelimeni ja otin vanhan puhelimen ja kuoret, suljin sen pussiin ja laitoin lattialle. Otin läppärin ja koulukirjat käteeni, ja aloin tekemään läksyjä.

Kertasin ohjelmaa läpi pukuhuoneessa, Erikan pölöttäessä vieressäni.
"Siis oon niin onnellinen! Sain Iphonen, ja ilmaseks! Oikeesti oot niin ihana ystävä!", hän hihkui.
Hymyilin ja kertasin ohjelman vielä kerran. Selvä. Osaisin sen.
"No ole hyvä vaan. Mä sain uuden niin emmä tarvi tota", sanoin hymyillen. "Oikeastaan en ees tarvis tämmösiä juttuja, haluaisin vaan että ne ois ees joskus näkemässä mun tanssia", jatkoin vaisusti.
"No hei. Mun mutsi kannustaa kaikkien edestä", Erika sanoi ja virnisti.

Katselin maisemia ikkunassa, pitäen kädessäni sileää, kultaista mitalia. Minä ja Erika olimme onnistuneet hyvin tanssiesityksissämme, molemmat olivat päässeet sijoille. Erika oli toinen ja minä ensimmäinen. Pian käännyimme kotipihaani, suuren, kaksikerroksisen omakotitalon pihaan. Pihalamput loistivat, ja hyvinhoidettu nurmikko ja pari pensasta loistivat valossa. Minä kiitin kyydistä ja menin sisälle. Kello oli jo päälle yhdeksän, joten menin suihkuun.

Kun tulin suihkusta, iho helottaen kuumasta vedestä, huomasin keittiön pöydällä lapun.
"Olemme pahoillamme, ettemme päässeet näytökseesi. Toivottavasti se meni hyvin. Olet rakas
T: äiti ja isi", luin ääneen. Jätin kirjeen pöydälle ja menin huoneeseeni pukemaan. Puin pyjaman ja menin sänkyyn selailemaan puhelintani.

Noin puoli yhdeltätoista rupesin nukkumaan. Katsoin tuolin sivulla roikkuvaa kultamitalia, ja suljin silmäni hymyillen.

Jatkuu :)

Palautetta saa antaa, antakaa kuitenkin rakentavasti ;)