Olipa kerran Adele, 12v, Dia, 14v, ja äiti, 51v. He asuivat Ranskassa, Pariisissa. Mutta eräänä aurinkoisena aamuna Adele tuli kysymään äidiltä, että voisimmeko matkustaa Suomeen. -”Se on kyllä aika kaukana, mutta kyllähän isäkin siellä asuu joten miksi ei.” Kukaan lapsista ei ollut ikinä nähnyt heidän äitinsä isää, Benjaminia. Äiti alkoi tekemään aamupalaa. Aamupalaksi oli muroja, jotka olivat suomalaisia. Nimittäin Benjamin oli laittanut kirjeen, joka oli laatikossa, joka oli tullut postista, ja laatikon sisällä oli muropaketti. Murot olivat suklaan makuisia. Dia heräsi, ja aloitti uuden puheenaiheen. -”Montako kertaa olette kävelleet talon ympäri?”
Äiti vastasi: -”Varmaankin miljoona?”
-”Et, koska et ole kävellyt ikinä taloa ympäri!” Dian vastaukset olivat aina hyvin yllättäviä, ja Dia aina muutenkin yllätti kaikki. Äiti jälleen vaihtoi puheenaiheen Suomeen. -”Suomessa on paljon metsiä, puistoja, ja luontoa.”, äiti sanoi.
-”Lähdetään lomalle!” Adele vastasi.
-”Ensin pitää varata hotelli. Mentäisiinkös lomalle vaikkapa Rovaniemelle?” Äiti kysyi.
-”Joo mennään vain”, Adele vastasi, ja häipyi omaan huoneeseen. Hän viestitteli ystävänsä Sannan kanssa, joka asui Ranskassa, mutta oli suomalainen. -”Äiti, voiko Sanna tulla meille?” Adele kysyi äidiltä.
-”Mene mielummin heille.” Hän vastasi. Adele lähti, ja laittoi päälleen valkoisen farkkutakin ja vihreät farkut. Matkalla hän kuunteli musiikkia kuulokkeista. Hän samalla mietti, miltä Suomessa voisi näyttää. Ruokakaupat varmaan olivat erilaisia, ei varmaankaan muuta eroa., hän mietti. Hän vihdoin oli perillä, ja Sanna vilkutti jo valkoisen kerrostalon ikkunasta. Adele vilkutti takaisin. Vahingossa hän törmäsi johonkin mieheen. -”Anteeksi!” Hän sanoi miehelle, ja meni äkkiä Sannan kotiin. Sannan koti oli vanhanaikainen, mutta kotoisa ja tilava kerrostalohuoneisto. -”Moi!” Hän sanoi Sannalle. -”Moi, miten menee?” Sanna vastasi. -”Hyvin! Jos vertaa viimevuoteen...” Adele sanoi tarkoittaen viimevuotta, jolloin hän sai todella pahan aivotärähdyksen. He menivät Sannan huoneeseen, ja juttelivat hetken. Juttelun jälkeen Adele ja Sanna menivät syömään välipalaa. Välipalaksi he tekivät hedelmäsalaattia. Se maistui herkulliselta. Sannan lempivälipalat olivat hedelmäsalaatti, ja jogurtti. Sitten Adele lähti kotiin.