moi. en haluu kertoo ikääni mutta oon aika nuori kuitenkin. oon kolme vuotta kamppaillut masennuksen, ahdistuksen, huonon mielialan ja erittäin pahojen itsetuhoisuuden kanssa. oon yrittäny itsemurhaa 2 kertaa molemmilla kerroilla lääkkeillä. Jouduin viimesimmällä kerralla sairaalaan ja siitä suoraan osastolle. Oon käynyt myös viiltelyn takia sairaalassa. mulla on lääkitys ja psykologi/terapeutti mutta en apua niistä ole kokenut yhtään. En ole puhunut mun tämän hetkisestä tilanteesta kenellekkään joten aattelin puhua nyt teillä, vaikken tiedä kiinnostaako teitäkään. Mä oon taas viimeset 2 kuukautta miettinyt miten tapan itseni. ja tähän väliin asun perhekodissa vielä neljä vuotta, joten on tosi vaikeeta toteuttaa tätä mun miettimää asiaa. ja ei, en pääse ohi mitenkään mun ajatuksia. en oo ajatellu että yrittäisin enää edes elää haluun vaan pois mahollisimman vähällä tuskalla. Tiedän että se on vaikeeta mutta mä en vaan jaksa enää elää. mä en halua enää apua koska tiedän että se ei auta mua. pyydän että ymmärrätte mua. tiiän että on itsekästä ajatella vaan omaa tilannetta mutta en kykene enää elää tässä elämässä. Mulla on kavereita mutta on tullut ilmi että niitäkään ei kiinnosta, ja ne on osoittanut sen jo. En oo mun vanhempien kanssakaan enään väleissä. Mä nyt kysyn teiltä apua, miten voin päästä mahdollisimman nopeasti ja tuskattomasti, ja toteuttaa tämä mun toive. oon miettinyt hukuttautumista, mutta en tiiä ja haluaisin miettiä kuitenkin hyvin miten mä mun elämän päätän. pyydän että autatte