Mulla olis aiheesta tietäville vähän kysyttävää, elikkä elikkä sairastan syömishäiriötä ja oon siis normipainon alarajoilla, eli mitään ns. akuuttia hätää ei oo. Oon 17 vuotias lukiolainen ja käyn polilla juttelemassa, ravitsemusterapiassa ja säännöllisissä punnituksissa. Mun tilanteesta tietää mun vanhemmat ja osa kavereistakin että apua ja tukea kyllä saan. Mulla nyt on tullu vähän takapakkia taas vaihteeks ja äiti on älyttömän väsyny mun tilanteeseen, lisäks se on vihanen ja peloissaan koska mä "tuhoan itseäni" ja hän kokee suurta syyllisyydentunnetta kun siitä tuntuu että se ei osaa auttaa mua. Se on nyt pariin otteeseen ottanu osaston puheeks mutta oon vaan sivuuttanu aiheen, koska mulla ei ole osastolle tarvetta. Äiti luulee, että mut otettais sinne noin vaan, mutta tiedän että jos siitä puhuttais hoitotiimin kanssa niin lääkäri ei laittais mua osastolle ja äiti ei tajua sitä vaan väittää että kyllä mä sinne joutuisin.

Eli se kysymys olis, että otettaisko mut osastolle vaikka oon normaalipainoinen? Ja millä todennäkösyydellä joutuisin sinne, kun mä kuitenkin voin fyysisesti ihan hyvin mutta syömiset ei vaan suju ja äiti on ihan loppu tähän? En ite usko, et joutuisin mutta oisko se mahollista...?