Hei koen tarvetta pienelle avautumiselle D: Viime vuonna 16-vuotiaana muutin omilleni n. 80km päähän kotikaupungista. Aloitin opiskelut ja nyt vuoden opiskelleena ala ei tunnu enää omalta ja vielä olisi kaksi vuotta opiskeluja edessä. Myös yksinäisyys on aiheuttanut ongelmia opiskelun suhteen. Henkisesti olen voinut melko huonosti koska en viihdy täällä ollenkaan. Viime viikolla sain opiskelutarjouksen kotipaikkakunnaltani ja olen harkinnut sitä. Olisi ihanaa asua perheen ja ystävien sekä kavereiden lähellä ja alakin on melko kiinnostava. Mietin vain esim mitä vanhempani sanoisivat asiasta :/ itken itseni tosi usein uneen koska ahdistaa asua täällä yksin eikä kavereiden saaminen ole ollut helppoa.

Kiitos jos joku luki ja vaikka jaksaisi kommentoida jos on kokenut samaa. Kannattaako vaihtaa vai sinnittelönkö itkua pidätellen?