Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

lumipallo223.4.2018 9:52
1/12
22v ja elämä ihan hukassa

Onko kohtalon tovereita? Ahdistaa, masentaa ja turhauttaa tulevaisuus :(

Valmistuin lukiosta 2015 eli nyt on kolmas välivuosi menossa enkä vieläkään tiedä mitä haluan tehdä taikka mitä haluaisin opiskella.
Todistukseni eivät olen mistään parhaimmasta päästä, päättäri 7,5 ja yo CCBB. Yo-arvosanoja olen jo korottanut sekä päättärissä pitäisi korottaa niin montaa kurssi etten tiedä jaksaisinko sitäkään.

Kaksi vuotta olen asunut omillani ja sinä aikana olen työskennellyt ravintola-allalla mutta ei ole oikeastaan yhtään mun juttu, mutta kun muita töitä en ole oikein saanut. Olen myös ollut todella huono säästämään vaikka kaikki omat huonekalu sun muut olen joutunut itse ostamaan ei oikein paljoa ole säästöön jäänyt. Onneksi olen nyt saanut kesätöitä kotipaikkakunnaltani yhdestä ruokakaupasta ja muuttanut takaisin kotiin (blää), mutta sieltäkään ei ole tullut mitään viestiä koska voisin aloittaa joka myös nyt turhauttaa kun en edes saanut mitään puhelinnumeroa mihin soittaa ja kysyä, sähköpostia olen laittanut mutta en ole saanut vastausta…

Kävin myös todella pientä lukiota ja melkein kaikki entisistä luokkalaisistani ovat päässeet opiskelemaan ja monet valmistuvatkin tämän vuoden lopussa tai ensivuonna. Vertaan itseäni heihin todella paljon (vaikka en edes ole puhunut heidän kanssaan laikkiasten jälkeen) enkä halua saada mitään ”elämänkoulu” leimaa vain koska en ole vieläkään päässyt opiskelemaan. Pikkukaupunki traumat.

Tähän voi tosin myöskin vaikuttaa että olen kärsinyt lievästä sos. tilanteiden pelosta ihan pienestä asti ja vasta nyt keväällä olen ottanut itseäni niskasta kiinnit ja hakenut apua tähän ongelmaan ja minun psykiatrinen sairaanhoitajani arvelee minulla myös olevan keskittymishäiriö (ADD) joka selittäisi miksi en koulussakaan menestynyt vaikka kuinka paljon pänttäisin ja yritin. Ja olen keskiviikkona menossa psykiatrille johonkin testeihin.

Amkiin olen kyllä joka vuonna hakenut sosiaali-alalle mutta en ole ikinä päässyt edes valintakokeisiin, enkä edes oikeasti tiedä haluanko työskennellä alan parissa. Enkä myöskään halua hake vain ”johonkin” minne pääsisin ja nyt myös noi ensikertalaiskiintiötkin vaivaavat kun ei haluaisi sitä ”haaskata” johonkin paikkaan minne pääsis helpolla sisään.

Olen kyllä miettinyt jos menisi amikseen yo-pohajselle linjalle opiskelemaan ja ehkä sieltä saisi paremmat arvosanat jolla pysyy sitten hakemaan jonnekin helpommin?

En vain tiedä mitä tehdä, onko muita samassa tilanteessa? Vinkkejä, neuvoja, vertaistukea ihan mitä vaan kaikki ovat tervetulleita! :)