Mietin tässä että keneen mä voin enää luottaa, ja kelle voisin enää puhua D: äiti on aina ollu ihminen jolle voin kaikkee kertoo, mutta nyt viime aikoina se on pettänyt luottamuksen ja pahasti, lisäks tuli mieleen kertoja jollon se on loukannu mua todella paljon. Isälle en nyt ikinä mitään oo puhunu, enkä veljille. Siskoille pystyy jotain puhuu mut nään niitä älyttömän harvoin. Enkä mä uskalla ystäville avautuu kunnolla jos ollenkaan D::::: Tuntuu että oon ihan yksin mun ongelmien kans ;__; Mun voimat ei riitä selviytymiseen yksin. Eikä ne riitä kohta yhtään mihinkään, edes sängyltä ylös nousemiseen ;____;
Eikä psykologikaan ota mua vakavasti. Sillekään en enään pysty oikein mitään puhumaan