Oon alkanu valehtelee psykologille ja äitille. Psykologi kysy syytä sille, että syön vähemmän ja sanoin että mieliala niin huono ettei maistu. Asia ei todellakaan oo niin! Ja sanoin, että pärjään heinäkuun yksin kun psykologilla kesäloma, ja en tuu pärjää!! Ja lupasin etten tee itelle mitään, no tein jo! Eikä tossa ollu ees kaikki mitä en oo sanonu rehellisesti. Miks mä teen näin, sattuu kun valehtelen, mut tuntuu että ansaitsen tän kaiken pahan olon. Koska se on totta, mä ansaitsen tän
Ja yhtä isoo asiaa en oo kellekään läheiselle voinu sanoo, vaikka varmaan pitäs ennenku mitään pahaa sattuu