Koska en oo ikinä ennen tuntenu ketää kohtaa näin vahvasti tai näin kauan! Tai et sen jälkee ku se tekee super tyhmiä asioita ni jaksan silti pitää sitä hyvänä tyyppinä ja se jaksaa mua:')

Vaikka me jäätäis vaa snäppiseuralaisiks ja käytävätutuiks ni oon ylpee ittestäni. Uskalsin mennä tutustuu siihen. Uskalsin ystävystyy sen kans. Uskalsin kertoo mun tunteista sille. Ja uskallan tykkää siitä vaikka se ei ollukkaa sellanen "ihanne poika"

Mut se on mua kohtaa niin hyvä:3 ja tottakai mä toivon et meiän ystävyys menee koko ajan eteenpäin, mut jos ei ni mulla on ainaki ikuisesti ne hyvät muistot siitä<3