Itse vihasin ja se sai mut melkein vihaamaan liikuntaa koska mun käsitys eri lajeista rakentuu lähinnä liikkatuntien varaan. Ja jos vihasitte niin tiedättekö mistä se johtuu? Ite vihasin oikeestaan ihan vaan siks etten osaa mitää. Luistelemaan, hiihtämään tai uimaan en yksinkertasesti ole vaan oppinu koskaan ja kaikenlaisia pelejä inhosin yli kaiken kun en oo koskaan oppinu niitä enkä oo ihan varma oisko osittain syynä jopa ihan vaan ujous ku en oo lapsena uskaltanu tyyliin syöttää jotain palloa tai mennä ”varastamaa” sitä muilta. Tai lentopallosta tykkäsin suurimmaks osaks siks et olin niin huono syöttämää et olin ihan hyvä ku sain sen pallon usein nii et se meni ihan siihen verkkoon kiinni vastapuolen puolelle joten saatii kokoajan pisteitä ku ne ei saanu sitä siit yli :D

Voiko liikunnasta oppia edes tykkäämään jos ei ole koskaan tykänny? Mun lemppariasioita koko liikkatunneilla oli lähinnä pituushyppy (koska oon ollu aina nii pitkä et sain yleensä ihan hyviä tuloksia muihin verrattuna), lyhyiden matkojen juokseminen (tässäkin etuna oli todennäkösesti pituus) + salilla käynti kun pari kertaa käytiin (varmaan tässäki siks et menin välillä niihi laitteisii jonku salilla käyvän jälkee ja olin ilonen ku ne painot ei tuntunu missään. Jälkeenpäin oon kyl alkanu miettii jos ne todellisuudes ei ollu vaa laittanu niihi yhtää painoa ettei mee vapaa-ajan treenit pilalle.) yleisesti ottaen vois sanoo et tykkäsin oikeestaan vaan lajeista missä olin muiden tasolla tai jopa vähän parempi ja vihasin kaikkea mitä en osannu koska ahisti ku koin vaan olevani säälittävä.