Jos ihminen tarpeeks uskoo johonkin ja tekee sen eteen töitä ni voisko ajatella että jonain päivänä se toteutuu. Jotenki tuntuu että omakohtainen vastaus muuttuu viikottain, hieman mielialan mukaan. Välillä tuntuu että jotkut asiat vaan on tarkoitettu menemään tietyllä tavalla ja että maailma mukamas viestii jotenkin että nyt oot oikeella tiellä. Sit taas saattaaki tuntua että jos kohtalo ois olemassa, niin miks kaikki pitäis tehdä vaikeimman kautta ja odottaa. Itse olin jossakin kohtaa varma, että jonkinlainen kohtalo on olemassa. Sitten ku kaveri kertoi ihan asiasta kukkaruukkuun, että ei usko kohtaloa olevan olemassa, niin aloin itsekin mietiskelemään että jos kaikki onkin ihan turhaa ja merkityksetöntä.