Häähullu28.7.2017 22:55
1/6
Yörunoilua

En ole ikinä oikein kirjoittanut runoja mutta nyt Hallavan ja yön innoittamana lähdin kokeilemaan, älkää olko liian ankaria D:


Kalman kaunis kosketus,
kylmä kietoutuva hengähdys,
omansa korjaa kuin tarkoitus,
pelinappulansa siirrähdys.

Elo viimeinenkin hiipuu,
kaikki vehreä kellastuu,
kun syksyn pimeys saapuu,
ja valoisuus kaatuu.

Synkkyys hamuaa metsiä,
sen ainoa lehti irtoaa,
voit vain etsiä itseä,
kun aika tää katoaa.