Minkelii18.6.2018 11:30
1/1
Yksinäisen mielen avautumisia

Pakko tulla purkaa sydäntä johonki (melkein) sateisen päivän kunniaksi. Mua ärsyttää nyt se että haluaisin nähdä kaverin kanssa mutta sille tulee aina joku este. Viimeksi oli työeste, sitä edellisellä kerralla harrastukset ja sitä edellisillä kerroilla migreeni ja sairaudet. Muille kavereille sitte sillä näyttää riittävän aikaa milloin vaan. Mut sit mun kaa pitäis nähä ni sitte heti ”joo sori tota mun pitää taas perua koska...”
Musta on vähä epäilyttävää ku just aina sillo tulee joku este, ku mun kans pitäis nähä. Mä oon varmaa nii vaivaannuttavaa seuraa mut minkä mä sille voin ku mä en oo mikkää semmonen jonka suu käy koko ajan vaan välillä aivot käskee olemaan hiljaa :D mut se on kyl sanonu ettei mun ujous haittaa ja ymmärtää ujoja ihmisiä täysin.
Mä haluan uskoa että nuo perumiset johtuu vaa silkasta huonosta tuurista sillä me molemmat halutaan nähdä toisemme pitkästä aikaa ja meillä molemmilla ei oo kauheesti kavereita. En usko että se tekee sen tahallaan D:
Mulla ei oo ku vaan muutama kaveri eikä kukaan (yli sosiaalinen) varmaan kestäis elämää jos eläis mun saappaissa. Mä oon kaikki kesälomapäivät aina vaan perheen kanssa. Joo tiedän että voisin tehdä asioille jotain ja olla kavereiden kanssa mut kuten sanottu, aina tulee oharit. Mulla oli tänää oikein hyvä päivä, mut sit ku alkaa miettiin ”pitäis olla kavereidenki kanssa” ni sit tulee mieleen tää. Pakko lopettaa tän kirjottelu tähän, ettei fiilis vaan muutu paskemmaks... mut mitä teidän päivään?