JuHav25.7.2018 17:44
1/10
Tiukat vanhemmat/vanhempi vertaistukea

Joo siis moi! En oo ikin enne aatellu et äiti ois jotenki tiukka tai vainoharhane mut täs sitä ollaan. Saattaa olla ikäki mikä vaikuttaa omaa asenteeseen tai yksinkertaisesti alan ymmärtää mitä mä tarviin. Kaikesta huolimatta mitä mä tänne nyt laitan, äiti on ihana, hauska ja rakas, mut sil on piirteitä ja asioita sen kasvattamises joita mä en siedä. En myöskää pidä äitii mitenkää ekstra tiukkana mut sil on kurilline ote tähä elämää.

1) KOTIINTULOAJAT -aina ku tää ees mainitaa nii ugh! Oon eka joka joutuu lähtee kaikkialt ja kotona pitää olla ysilt vaikka ysillä oonki. Ja myöhästymine paril minuutil fine, mut auta armias jos se on koittanu soittaa enkä oo vastannu koska oon pyöräilly kotii.

2) Puhelin - ei oo yksityisyyttä täällä. Ton on pakko tietää kaikkii mu sovelluksii salasana ja myöskin puhelimeen, mul pitää olla ain gps pääl et näkee mis meen. Pitäis ol aina äänet pääl ja vaik ois nii ei sitä aina kuule/tajuu et se soi.
Se sanoo et meil ei pitäs olla salaisuuksii ja siks mun pitää antaa täyslupa käyttää ja kattoo mun puhelinta. Keskusteluihin se kajoo joskus, ei aina. Vetoon kyl siin vaihees et "hei yksityisyyttä! En mäkää lue sun viestei" mut sit vedotaa "Ai onksull jotai salattavaa??!" NO EI OO MUT EN HALUU ET NÄÄT MUN JOKASE TYHMÄN VIESTIN JA TYHMÄT KUVAT. Eikä tiä vaikka siellä olis arkaa sisältöö jota joku on omasta elämästään mulle luottanu.

3) Äiti tytär suhde - valehtelematta ymmärrän et tää loukkaa äitii mut en haluu kertoo kaikkii mun asioita sille. Sitä varte mulla on kavereit et voin kertoo ihastuksista ja valittaa joistain henkilöistä (harvinaist mut kaikist ei voi tykkää) yms. Jos mulla on menossa jotain suurta nii kerron kyllä.
Äiti sai mm hepulin siin vaihees ku iskä (vanhemmat eronnu) oli kertonu äitil sen päätöksestä myydä firman, koska taustalla oli burnout. Ku äiti kysy mult et mitä mä aattelen, nii sanoi et se oli viisain valinta ja oon tienny siitä kauan. Sit sil napsahti. Sano et mun ois pitäny heti kertoo eikä salailla (jos pyydetää et ootetaan siihe asti et nimet on paperis nii kunnioitan sitä!!) ja sit se vetos et se ei enää tiä mitä kaikkee mä salailen. ok ok.

4)vaatteet ja tyyli - no se koittaa tyrkyttää omia vaatteitaa ja tyyliää mulle, vaikka oon selkeesti sanonu et en halua sen nuoruuden vaatteita. Ja jos laita ylisuure tpaida shortsie/farkkuje sisää roikkuu, välittömästi saan kuulla et yritän esitellä itteeni ja 'fiilistellä' (ai et vihaan tota sanaa!). Mä oon teini! Mä haluun tehä ne virheet et en laita toppahousui ku on pakkasta, unohdan takin kotii, en laita toppia 'lyhyen' paidan alle (huom. kyse ei oo siit et ois ees etupuskurii, oon 'malli pituuksissa', mut normaalipainonen ja urheilullinen) yms. Nii ku chill for real!
(Käytii just keskustelu et nuorena pitää olla nuori ja tehä tyhmät asiat ettei keski-iäs tuu kriisi. No vaikeeta ku joku laittaa koko aja hanttii)

Häntä ei myöskää kiinnosta miten muilla toimitaan. Eikä tunnu varsinaisesti ymmärtävän jos mulla on huono olo (uupumuksesta toivun toistamisee) vaa sanoo just et on perus huono päivä. Voi olla mut ei se sitä aina oo.

Oon mestari vetää äitii nenäst, koska ihan pienest on pitäny säätää kaiken suhteen, ku muilla se on paljo höllempää. Nykyään osaan olla kaikes askeleen edel ja silti aattelen et äiti on tosi fiksu, mut jos se ei ala joustaa nii mä en voi puhuu suoraa kaikesta sille. Joskus jään kiinni asioist nii sit vedotaa et oon epäkunnioittava, aattelen et se on tyhmä yms. Hän kuvailee myös oman nuoruutensa sillä tavalla et on ite ollu täydelline lapsi (polttaa, juo). Silt oon varma et se on ite valvonu keskiyöhö, juossu poikien kaa kahelt yöl ja muutenki hiipiny öisin ulos.

Pahinta on se et kaverit ei ymmärrä. Saatetaa sanoo et no kysy siltä lisää aikaa, no mutta kun lapsi kullat, se ei toimi noin meiä taloudessa. Ku sanotaa et kotii, nii sit mennää kans kotii.

Kertokaaha omia kokemuksianne ja vinkkejä miten sais vähä höllättyy ton otetta. Kaikesta tästä huolimatta loistava äiti!! parempaa en itelleni vois kuvitella.