Tuhannen pirstaleiksi hajonneena, peloissani ja yksin. Vaikka kuinka vakuutan ja väitän itselleni että kaikki on hyvin, ei mikään ole enää hyvin.
Pahinta kipua mitä maailma päällään kantaa, on toisen kipu ja kärsimys. Se tunne, kun tiedät toisella olevan paha olla, muttet voi tehdä mitään. Voit vaan odottaa ja katsoa vierestä kun haavat parantuvat. Voidaksesi taas vain katsoa kun ne revitään itkien auki, ja täytetään suolalla. Niinkö tosiaan? Kyllä, joku vastasi vaisusti ja painoin päänsä tyynyyn.