Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Kitkerälahokka28.6.2017 13:54
1/3
Vanha lohduttajani: tammi

(Perustuu toteen :P) Elikkä siis en tienny minne muuallekaan voisin tyydyttää kirjoituksenhaluani.(kännykällä väsään) emt oonks paska kirjoittaja (ainakin pilkku ja piste virheitä tulee) mut tässä teille novelli:


Katselin ympärilläni pyörteilevää pimeyttä. Se ei ollut vihamielistä, vaan lämmintä mustuutta joka kietoi sisäänsä. Silitin puun sammaleista pintaa tuntien kaarnan sormieni alla.juuri nyt tarvitsin yksinäisyyttä ja rauhallisuutta, jota näistä puista sain sieluuni. Hengitin syvään kosteaa yöilmaa pohtien kuolemaa. Vihasin tätä filosofista tunnetta, joka myllersi sisälläni Syöden elämänhaluni ja iloni. Teki mieli itkeä, mutta en itkenyt, vaan pidin kaiken sisälläni suljettuna mieleni pienimpään nurkkaan, lukittuun laatikkoon. Kaikkien elämä päättyisi mustuuteen.sitä ei voisi vältellä. Mitä väliä olisi sillä että kuolisin? Päätyisin kuitenkin samaan lopputulokseen.
Kuuntelin, kuinka puut havisivat lohduttavasti ylläni, kuin yrittäen viedä murheeni pois. Annoin katseeni vaeltaa paksusta puunrungosta toiseen, harhaillen aina välillä tähtiselle taivaalle. Kuu loisti valkoisena ylläni. Täällä minun ei tarvinnut esittää, tai pinnistää kasvoilleni väkinäistä hymyä.täällä valutin tuskani kosteaan multaan joka hävitti sen. Nojasin tammen runkoon puhuen sille hiljaa ja hellästi. Hetkeksi unohdin muun maailman.Olin kahdestaan vanhan tammen kanssa halaten sen vartta rakastavasti. Vain minä ja tammi, sekä tähtitaivas päämme päällä.