Viihde
Lyckuer10.3.2018 23:57
1/9
Unnamed

Elikkäss oon tehny nyt vähän välii tälläst tarinaa kahest tytöst Millasta ja Saarasta ja genreiksi ois varmaa romantiikka, pan-seksuaali, homot, draama jne. Täs ois ykkösluku ja jos tykkäätte nii yaas ^^

1. Saara


”Auto pysähtyi, nousin seisomaan tiiliselle jalkakäytävälle. Edessäni oli melko vanhan näköinen punainen tiilitalo. Alue oli melko rauhallinen, r-kioski, Lempäälän koulu, k- ja s-market. Ei mikään isompi, tai trendikäs alue, mutta pidin siitä. Huoneeni oli melko iso. Talomme koostui olohuoneesta, keittiöstä, kolmesta makuuhuoneesta, vessasta, saunasta ja suht isosta pihasta. Olin noin 11-vuotias, kun muutimme tänne. Nyt olen kahdeksannella luokalla.”
-
-
-
Keskiviikko alkoi rutiinin omaisesti. Perus aamurutiinit, ajoin skootterillani kouluun ja suuntasin kohti äidinkielen luokkaa. Muutama luokan pojista oli jo luokan edessä. Moikkasin tavanomaisesti ja menin seisomaan kulman taakse. Saana ja Fiona tulivat pian, kun olin tullut seisomaan. Puhuimme niitä sun näitä, kunnes kello oli 8.30 ja tunti alkoi.
Istuin paikalleni, avasin muistiinpanot ja aloin työstämään annettuja tehtäviä.
Oli outoa, sillä paras ystäväni Milla ei ollut tullut paikalle, tai.. no.. ei se niin tavanomaista ihmeellistä ollut. Ennen istuimme joka tunti yhdessä vierekkäin. Milla selitti yleensä innoissaan omiaan, samaan aikaan kun minä yritin tehdä parhaani mukaan tunti tehtäviä.
Vaikka sanoinkin välillä, että se ärsytti, pidin siitä kuitenkin. Millan läsnäolo oli rauhoittava. Sain sen tarvittavan tunnelman hänen läsnäolostaan. Olimme parhaita kavereita ja tiesin sen aina. Silti, ylä-asteelle meno oli muuttanut meidän välejä. En oikein tiedä miksi. Syitä saattoi olla monia, uudet kaverit, paineet koulunkäynnistä, en oikein tiedä. Viime aikoina Milla alkoi olla vain etäisempi, hän sanoi useasti, että olisi kipeä, eikä pääse sen takia kouluun. Oikeasti hän vain halusi lintsata. En halunnut, että se olisi vaikuttanut omaan koulunkäyntiini, eikä se niinkään vaikuttanut. Halusin vain tietää miksi hän vältteli minua.
Äidinkielen tunnin jälkeen lähdin kävelemään kohti kaappiani. Avasin sen ja laitoin kirjani sinne ja otin matematiikan kirjat. Kuulin, kuinka käytävän toisesta päästä kantautui jonkun kävelyn ääni. ”Moro Saara! Kuis menee?” Se oli poikaystäväni Eero. Olimme olleet yhden kuukauden ja 14 päivää yhdessä. Eero oli ihan mukava. Hän vietti kanssani usein aikaa ja oli aina valmis kuuntelemaan. Juttelimme hetken, jonka jälkeen olin valmis lähtemään kohti matikan luokkaa. ”Heiii, oisko sul joku päivä aikaa? Mentäis vaik syömää, tai tehää jotai, iha mitä sä haluut.” Olin oikeasti todella väsynyt koulusta ja minulla oli paljon ajateltavaa. ”En oo oikein ihan varma, mut katotaan.” Eero näytti hiukan pettyneeltä, mutta kuten itsekin aina sanoin, pettymyksiä pitää kärsiä. ”Okei, no soitellaan ja mennään sitte syömään ruokavälkällä.” Heilutin kättäni ja katsoin, kun Eero hävisi portaisiin.
Kävelin portaita ylös ja matikan luokka oli parin metrin päässä. Nostin pääni ja havahduin siihen, että Milla seisoi matikan luokan eessä. En voinut olla hymyilemättä, sillä näin hänet niin pitkästä aikaa. ”Moi.” Sanoin iloisesti. ”Moi..” Milla tuijotti minua ilmeettömästi, ainakin saan hetki hetkeltä varmuutta siihen, että hän on jostain vihainen. Seisoin hänen vieressään ja silmäilin häntä sivusilmällä. Hänellä ei ollut reppua, tai kirjoja. Olin siitä ihmiessäni.
“Hei..” Milla avasi suunsa, pelästyin hiukan. “Onks sul tänään koulun jälkeen aikaa?”
Hämmästyin kysymyksestä, hän ei ollut pitänyt pitkään aikaan minkäänlaista yhteyttä, kenties minulla olisi nyt hyvä mahdollisuus puhua. “joo on mulla, missä nähää?” “Tuu lempäälän ala-asteen pihalle, moikka” Milla poistui lähimmäisestä ovesta ulos. No, ainakin se oli varmaa, että hän lintsasi.