Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Badlands20.7.2018 14:07
1/3
Novelli: Minusta tuli suosittu

”Petra!, Petra!” Havahduin ystäväni Matildan huutoon. ”Kuunteletko yhtään?” Hän kysyi tuohtuneena ja nyökkäsin vaikka olin edelleen ihan omissa maailmoissani. En tiedä miksi ensimmäinen koulupäivä jännitti minua, ehkä koska tämä vuosi olisi viimeinen vuosi peruskoulussa. Jatkoin kävelyä Matildan kanssa kohti koulua ja juttelin hänen kanssaan niitä näitä. Emme oikeastaan Matildan kanssa ole mitenkään hirveän läheisiä, tutustuimme vain seiskaluokan alussa kun huomasimme kaikkien muiden luokan tyttöjen olevan tiiviisti porukassa.

Astuin koulun pääovesta sisään ja jäin uloskäynnin vieressä olevan vessan eteen odottamaan Matildaa, joka kävi vessassa. Katselin koulun käytäviä ja niiden reunalla istuvia ihmisiä. Huomasin parin ihmisen katsovan minuun päin ja hymyilevän. Yksi poika jopa iski silmää minulle. Tämä oli todella epätavallista, koska yleensä ihmiset vain tuntuvat katsovan lävitseni. Olin kesän aikana saanut hammasrautani pois ja alkanut silmälasien sijasta käyttämään piilolinssejä. Ehkä olin saanut myös vähän muotoja kroppaani, joka oli ennen suora kuin tikku. Ihmisten arvostelevat katseet alkoivat ahdistaa ja lähdin kävelemään pikaisesti kohti luokkaa.

Istuin luokan edessä odottaen tunnin alkua. Edessäni istuivat muut meidän luokkalaiset tytöt, joita en tuntenut kovinkaan hyvin, mutta olin saanut heistä kaikista huonon kuvan. Kaikki vaikuttivat erittäin itsekeskeisiltä ja ilkeiltä.
Havahduin kun joku koski hiuksiini. ”Sähän oot Petra eikö vaan?” Kysyi ääni takaatani. ”Joo.” Vastasin hennosti ja käännyin. Takanani seisoi tyttöporukka, jonka tunsin oikein hyvin, tai oikeastaan kaikki tunsivat. Sandra tunnettiin bileistään, joita hän järjesti oikeastaan joka viikonloppu. Hänen isällään oli joku tuottoisa firma, joten hänen perheensä oli myös rikas. Jessica ja Ella olivat vain nättejä, joten luulen siksi Sandran valinneen heidät hänen porukkaansa. He eivät olleet ikinä puhuneet minulle. ”Me ei meinattu tunnistaa sua, sähän oot tosi nätti!” Sanoi Sandra kun samanaikaisesti Jessica ja Ella katselivat minua arvioiden. Näin kun Matilda ja muut luokkalaiseni menivät sisälle luokkaan. Katsoin Sandran vaaleita pitkiä hiuksia ja sanoin ”Kiitos, kai..mutta mun pitäis varmaan mennä nyt luokkaan.” ”Shh..” sanoi Sandra ja laittoi sormensa huulilleni. ”Me haluttais tutustuu suhun paremmin, tuu ekan tunnin jälkeen pihalle niin tehään jotain kivaa.” Hän jatkoi. Olin ihan hämilläni. ”Okei..” Sanoin hennosti ja lähdin tunnille.


Joo tää oli tosiaan eka novelli mitä oon ikinä kirjottanu enkä tiiä vielä jatkanko tätä. Voitte kirjottaa mitä mieltä ootte tästä ja kritiikkiä otan vastaan enemmän kuin mielelläni!