Zelgus0018.6.2018 7:13
1/4
Masennus ja minä

Istuin uudella sängylläni puhtaiden lakanoiden päällä. Huoneessani tuoksui vaaleanpunainen pesuaine ja ikkunasta puhalsi lämmin kesätuuli.
Parvekkeen oven raosta puhalsi viileä kesätuuli, joka sai valkoiset verhot liehumaan kauniisti. En jaksanut laittaa silmälaseja päähäni, vaikken nähnyt metriä edemmäs.
Toistin itselleni mielessäni hiljaa, “Älä itke”.
Käsivarteni olivat kangistuneet kivusta, mutta se sai mieleni rauhalliseksi.
Huokaisin, ja vihdoin nousin. Kävelin ahtaaseen keittiöön ja laskin kylmää vettä viiltoihin. Vesi kirveli, ja sai kasvoni vääristymään.
Ulkona alkoi sataa vettä. Kuulin sen naputtavan kattoa ja maata. En omistanut sateenvarjoa.
Kävelin hiljaa laukulleni, jossa säilytin tarvittavia lääkkeitä, huumeita ja tupakkaa.
Kaivoin pienen purkin, jossa oli vaaleanpunaisia nappeja. Lääkäri oli määrännyt nämä minulle pari kuukautta sitten, ja olin siitälähtien ottanut niitä päivässä kuusi. Eli siis sen maksimimäärän.
Istuin sängylleni ja annoin lääkkeiden sulaa suussani. Lääke maistui lehmän paskalta ja mullalta mutta nielaisin kaiken alas kurkustani. Jouduin juoksemaan vesilasini luokse etten oksentaisi.
Vanhat homeiset tiskit haisivat keittiöstä, joten päätin tehdä asialle jotain.
Hiljaa annoin veden kastella astiat samalla kun lisäsin sitruunan hajuista tiskiainetta altaaseen.
Olisimpa minäkin kuin lautanen. Se pikkuhiljaa likaantuu, mutta sen pestyä se on taas puhdas kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut.
Yhtäkkiä en nähnyt enään mitään, vaan kyyneleet estivät minua näkemästä puhtaita lautasia.
En kestänyt enään vaan laskin tiskialtaaseen lautaset kädestäni ja juoksin peittoni alle, joka tuoksui vaaleanpunaiselta pesuaineelta.

Huomasin nukkuneeni kaksi tuntia, joka helpotti oloani, sillä nukuin yöllä vain vartin. Menin laukulleni ja otin sieltä kaksi mardoloa. Aukaisin parvekkeen oven ja istuin lattialle polttamaan. Tupakka maistui mustalle kahville ja sai pääni sekalaiset ajatukset järjestykseen. minua alkoi pyörryttää, mutta vedin tervaa henkeeni oikein kunnolla. Hymyilin, sillä oloni oli heti parempi.
Nousin parvekkeelta poltettuani kaksi ja menin tiskaamaan loput tiskit.
Mahani ilmoitti nälkäänsä, muttei huvittanut syödä. Jotenkin etoi koko ajatus, että työntäisi suuhun jotain muuta kuin lääkkeitä.
Menin kuitenkin jääkaapille ja tutkin sen tilannetta.
Kokonainen pussi homeisia paahtoleipiä, vanhentunut maitopurkki ja viisi pehmeää avokadoa. Heitin kaiken pois.
Hetken maattuani sängyssäni minun teki mieli hirveästi kirsikoita.
Kuvittelin mielessäni kuinka kivaa olisi syödä kirsikoita ja katsoa Riverdalea netfliksistä.
Vaihoin yökkärit pois ja vaihdoin päälleni adidaksen keltaisen t-paidan ja mustat gollekehousut.
Joskus rakastin shoppailua, Kävin joka viikko katsomassa uutuudet ja alet vaatekaupoissa ja kävin viikottain kirppiksillä katselemassa astioita ja kirjoja.
Nyt ajatuskin tuntuu masentavalta.

Kauppaan ei sinänsä ollut pitkä matka, joten en jaksanut venkslata pyörän kanssa.
Matkalla minua tuli vastaan pappa joka katsoi minua kiihottuneena ja nuoli huuliaan. Meinasin oksentaa hänen päälleen, mutta päätinkin näyttää vaan keskaria ja juoksin kauemmas hänestä. Poltin yhden ennenkuin astuin lidliin. Lidlissä tuoksui sämpylä, ja sai veden herahtamaan kielelle.
Nostin kirsikat koriini ja kiertelin kaupassa jos löytäisin jotain mielenkiintoista.
Ostin loppuksi vaan kirsikoita.



Jos haluatte jatkoa, niin kertohkee .