Okei, en pysty olla puhumatta asiasta enää, ja aijon nyt vaan ns. "anonyymisti" kertoa, koska tuntuu siltä et mun pitää saada purkaa tätä johonkin.

Mul oli yhessä vaiheessa juttua erään mun ikäsen jätkän kanssa ja oikeestaan jo sillon tää kaikki alko. Se ei tuntunu haluavan mitään muuta ku pussailla ja hiplailla mua. (Ollaan siis molemmat 16-vuotiaita tällä hetkellä, ja mä olin jo kerran harrastanu seksiä, mut tää jätkä ei). Mua alko yhes vaihees sit ahdistamaan tosi paljon sen seurassa, ku se oli alkanu olee aika raju mua kohtaan. Me ei koskaa menty kummankaa luokse vaa oltii jossain koulun pihalla, koska täällä päin ei ollu oikeen muutakaan paikkaa olla. Sanoin jo sillon sit loppujen lopuks suoraan että mua ahdistaa se mitä se tekee mulle, mut ainoo asia mitä se sano oli vaan "sori" ja se kuitenki jatko sitä samanlaista käyttäytymistä. Pistin sit jutun poikki, ja kerroin mun parhaimmille frendeille millanen se oli ollu mua kohtaan. Yhes vaihees sit tää mun toinen kaveri oli menny juoruumaan asiaa eteenpäin, ja lopulta sit suurin osa meijän koulussa olevista yseistä ties et se oli ollu mua kohtaan tollanen.
Sit kuluki monta kuukautta, ja tää jätkä halus tavata ja puhuu kaikki asiat läpi. Se meniki ihan hyvin, ainaki niin kauan kunnes just ku hän oli lähdössä kotiin, hän päätti pussata mua. Eikä päästäny musta irti ja hiplaili mua perseestä ja yritti avata mun rintsikoita, ni mä vaan sanoin et mun äiti tulee ihan just, ni tää jätkä sit päästi irti ja lähti kotiin.
Seuraavana päivänä tää jätkä sit taas halus puhua mun kanssa jostain, ja samantien ku se tuli meijän pihaan ni se työntää mut rajusti meijän kiviseinään ja alkaa suutelee mua. Työnteli vaa kieltä mun kurkkuun, ja paino mua vaan sitä seinää vasten enkä pystyny siin tilantees tekee mitään ku menin niin hysteeriseks ja mua alko ahdistaa ja pelottaa. Joka kerta ku sanoin että sen pitää lopettaa, ni eihän tätä jätkää kiinnostanu paskaakaan mikään muu ku se mitä se mulle teki. Mun puhelinki tippu siihen kiveykselle mun taskusta ja näyttö meni paskaks, mut ei tätä jätkää kiinnostanu yhtään. Sit se alko pistää käsii mun housujen sisään ja yritti sormettaa mua mut aloin raivoomaan sille kuiskaten koska en vaan saanu ääntä ulos mun suusta, ni se sit tukki mun suun ja vaan jatko sormettamista ja suuteluu painaen mua sitä kiviseinää vasten. Ja vielä silleen et kadulla kävelevät ihmiset olis ihan varmasti voinu nähä sen koko tilanteen. En oo koskaan tuntenu itteäni niin likaseks ja häpäistyks kuin sillä hetkellä. Sit ku se hetkeks lopetti sen suutelun ni sanoin et sen pitää lopettaa tai mä huudan, ni hän sit vihdoin päästi musta irti. Sanoin vaan että mun pitää mennä, ja hänki oli jo kävelemässä pois, mut sit se tulee uudestaa mun kimppuun suutelee ja hiplailee mua, mut sit vaan tönäsin sen irti musta ja juoksin meijän kämppään sisälle.

Tästä on siis vaan pari päivää aikaa kun tää tapahtu, enkä oo pystyny kertomaan kellekkään tästä. Mulla on jo valmiiks masennus, ja ahdistuneisuushäiriö, joten tää ei todellakaan helpottanu mun oloa. En oo voinu kattoa itteäni peilistä sen jälkeen, ja oon käyny tän parin päivän aikana monta kertaa suihkussa, mut mikään ei vie tätä oloa pois. Oon myös itkeny nää pari päivää silleen ettei porukat näe, koska en pysty kertomaan mun psykologille, tai kellekkään mun kaverillekkaan yms.
Oon myös samaan aikaan niin vihanen itelleni ja mua hävettää, sekä ahdistaa melkeen kokoajan . Mietin kokoajan miks mä suostuin edes tapaamaan tätä jätkää vaik tiesin millanen se on ollu ennen, ja ylipäätään en saa sitä tilannetta pois mun päästä. Oon vaan niin helvetin hyvä uskonen, ja aattelen et se ihminen on muuttunu. Mut todellisuudessa se meni paljon pahempaan suuntaan.

Jos teil on ollu jotain tälläsiä kokemuksia ni pliis kertokaa mikä teitä on auttanu yms. En oikeen tiiä miks toi tilanne pitäis laskea, ni senki takia otsikko on vähä paska, en vaa keksiny muutakaa otsikkoa tähän. Mut kiitos jos jaksoit edes lukea tän kokonaan, jo pelkästään tän jakaminen vähän helpottaa ku nyt en ainakaan ole ainoa joka tästä tietää..