Miks jätkä mihin mä nyt menin ihastumaa on jotai 20 ja risat. Ja ite ku oon alaikänen. Ku ikäerooki on yli 5v. Emt. Ja jostaki syystä omanikästen lapselliset jonneilut ja perseilyt vaa ottaa päähän. Jotenki vaa niin rasittavaa et pitää mennä ihastumaa ihmisii joitten kaa ei sais olla mitää juttuu viel vähää aikaa (laillisesti jne) ja ku ei kuitenkaa oo kiinnostunu musta (itsestäänselvyys?) ja vaikk saiski laillisesti olla juttuu(tyylii muutaman vuoden pääst) ni silti ikäeroo jonkuverran ja niin erilaiset elämäntilanteet, ei siin olis mitää järkee. Tälläset ihastumiset tuntuu vaa ajanhaaskaukselt, aivot, voisitteko kiitos ihastua johonki samanikäsee tai ei sitte kenenkää.