Oltiin yhden mun "kaverin" kanssa meillä ja keskusteltiin vähän kaikesta ihan normaalisti, kunnes se yhtäkkii alko tulemaa tosi lähelle istumaa mun vieree. Siirryin siinä samalla aina välillä kauemmas siitä sillä tavalla vinkkinä että pysyis kauempana mutta aina tuli vaan lähelle uudestaa. Vähän myöhemmin se sitte perjaattees kaato mut sängylle ja se tuli mun päälle eikä päästänny ylös vaikka sanoin. Sain sen hetken päästä väkisin kuitenki pois siitä mutta siinä välissä se oli "vahingossa" kourinu useempaa kertaa vaikka sanoin/käskin/huusin että lopettaa ja päästää irti. Koko sen ajan hän vaa nauro ja puhu musta tosi alentavasti ja sanoi heikoksi koska en päässy irti (mua isompi ja huomattavasti vahvempi). Jotenki sain sen sitte pois mun päältä ja huutamisen jälkee lähtemään vaikka viellä yritti tulla kokoajan uudestaa lähemmäs. Lähtiessään sitte sanoi mulle että "kyllä sä viellä mua haluut et sulla on nyt vaa vähän huono päivä". No mutta samalla luokalla kun ollaan nii joutui sen näkemää taas seuraavana päivänä eikä yllättänyt et se käyttäyty ihan ku mitään ei olis tapahtunu. Välillä tulee koulussa tosi lähelle ja esim "korjaa" mun kaulakorua ja puhuu samallailla ku ennen koko juttua. Se on tosi ahistavaa ja se ei jätä mua rauhaan vaikka oon sanonu useempaa kertaa. Perjaatteessa omapahan on vikani kun ikinä päästin sen meille vaikka arvelinki että siinä varmaan on tollasia piirteitä. Mutta nyt lähinnä en oikein tiiä et pitäiskö mun tehdä jotain vai ylireagoinko vaan ja pitäisi antaa asian vaan olla.