Mä joskus lueskelen itsemurhakirjeitä netistä, koska ystäväni on vakavasti masentunut, nii jotenkin niistä haen apua. Kun tiedän mitä muut kokenut, voin auttaa ehkä paremmin ystävääni. Yks kirje vaan pisti silmään. Kaks lausetta ja silti niin kamala. Karkeesti suomennettuna:
"Sain sen diplomin, jonka halusit. Hyvästi!"

Onko oikeesti vielä tollasta että vanhemmat päättää, mitä lapsi saa tehä? Missä lapsen täytyy menestyä? Ja millainen lapsen täytyy olla?
Tuntuu kamalalta tollanen ajatusmaailma.... Eihän lapsi saa olla onnellinen, jos täytyy vaan töitä tehdä, ansaitakseen vanhemmille/suvulle mainetta ja kunniaa...