Siis oon nyt alkanut pikkuhiljaa avautumaan mun masennuksesta, ahdistuksesta ja paniikkikohtauksista mun kaverille, jotka se otti aluksi ihan tosissaan, mutta nyt se ei ota ees enään kuuleviin korviinsa. Enkä usko et johtuis siitä et sen olis vaikea käsitellä asiaa, vaan jos se jotain vastaa niin se on vaan jotain tosi säälittävällä äänensävyllä "niin voi että harmi mm". En tiiä mitä mun kuuluis tehdä. ::D