Latasin tossa tinderin ekaa kertaa ikinä jokuaika sitten, halusin nähdä minkälainen paikka. Aloin jutella sielä yhden miehen kanssa, keskusteltiin tosi syvällisistäkin asioista ja pian siirryttiin snapchatin puolelle. Parin päivän päästä sitten käytiin kävelyllä & tää mies suuteli mua illan päätteeksi. Kaikki vaan suju tän miehen kanssa ja klikkas tosi hyvin.

Tän jälkeen nähtiin & sen jälkeen mieheltä tuli viestiä, että ei halua jatkaa juttua mun kanssa, koska ei koe olevansa mulle oikeenlainen henkilö kaiken sen perusteella mitä oon joutunut kokemaan.. Keskusteltiin asiasta ja jatkettiin kuitenkin tapailua. Saan mieheltä uuden viestin, että hän haluaa olla vain kavereita koska ei ole valmis parisuhteeseen (tai jotain). Sanoin asian olevan mulle täysin ok & siinä samalla sovittiinkin päivä, milloin istutaan iltaa yhdessä. Kun tää ilta koitti, tunnelma ei ollut laisinkaan kiusallinen vaan tuntui tosi luontevalta. En muista mistä asiasta mä selitin, niin tämä mies suutelee mua ja sanoo ettei vaan voinut hillitä itseään. Tää tuntui samaan aikaan niin hyvältä, mutta tosi hämmentävältä ja sanoinkin hänelle että en jaksa sitten tällaista soutamista ja huopaamista, että koittaa miettiä mitä haluaa. Jäin kuitenkin yöksi ja lähdin seuraavana päivänä vasta alkuillasta kotiin, eli tää oli itelle tosi hyvä merkki.

Tän illan jälkeen ei olla enää puhuttu, että mitä me ollaan. En oo itse halunnut kysellä, ettei mies ahdistu. Odotan siis hänen puoleltaan aiheen avausta koska selvää epävarmuutta hänellä on ollut. Ollaan kuitenkin nähty tämän jälkeen useamman kerran. Fyysisyys meidän välillä on vain lisääntynyt. Ollaan myös puhuttu siitä, että tapaileeko toinen toisia tässä samalla ja kumpikaan ei tee niin.

Silti aina kun nähdään, ollaan vain jommankumman luona. Mies saattaa kyllä tulla mua vastaan ja saattaa kotiin. Haluaisin vain, että hän pyytäisi mua esimerkiksi syömään, leffaan tms..

Oon vaan jotenkin tosi mess tän asian kanssa. Just ton alun takia kun häneltä oon nyt kahdesti kuitenkin saanut pakit. Nyt tää on tosi lupaavalla pohjalla, ollut jo jonkunaikaa, mutta silti. En oikeen tiiä mitä ajattelisin. Oon ite korviani myöten ihastunut tähän mieheen ja selväsit hänelläkin on tunteita mua kohtaan. Jotenkin uusi asia myös itselle ja on tosi malttamaton sen suhteen että tietäisi mitä meistä tulee ja oppis tuntemaan toisen täysin.

Mulla on itsellä takana vain yksi parisuhde, mikä kesti 5 vuotta. Pohjustuksena mä lähdin tästä suhteesta ja se lähteminen oli vaikeaa, mutta en oo voinut näin hyvin hetkeen. Tää uus mies tuli kuvioihin tosi nopeaa, enkä tosiaan etsinyt mitään. Ja ehkä senkintakia vähän pelottaa.