Moi en tiedä enää mistään mitään. Mä oon henkisesti tosi väsynyt ja mul on todettu masennus. Mut musta tuntuu ettei mistään vaan ole mitään apua. En enää jaksa innostua oikeastaan mistään , mulla on paljon kivoja juttuja tiedossa syksyllä kuten Dreamchatcherin keikka , mahdollinen uusi karvainen perheenjäsen , synttärit ,uusi harrastus .... Mutta en vaan jaksa olla iloinen ja innoissaan.

Mun terapeutti ei oikein osaa auttaa mua ja tuntuu että hänestä ei oo mitään apua oikein. Mä nukun nykyään normaalia enemmän ja olen silti ihan yhtä väsynyt vaikka nukunkin. Kotityöt siirtyy ja siirtyy enkä jaksa huolehtia kodista, koirastani tai itsestäni. Oon mm unohtanut parina iltana ruokkia koiran. ( Hänellä on aina raksuja kupissa, mutta usein lisään joukkoon cesaria tai jtn, koska koirani on vähän nirso) Ja joskus unihdan ruokkia itseni. Saatan havahtua 8 jälkeen illalla siihen etten ole syönyt koko päivänä kun jonkun hedelmän tai karkkia. Mä en enää oo se sosiaalinen iloinen Miku joka olin vielä joskus enkä tiedä mitä ihmettä mun pitäis tehdä. Mun perhe on musta huolissaan ja mä heistä , en halua aiheuttaa heille huolta mutta sitä mä teen tahtomattani.

Lisäks tän kesän aikana oon huomannut jotain uutta itsessäni. Mä en yhtään tykkää jos mua tytötellään ja en innostu mekoista tai liian neitimäisistä vaatteista. Tykkään kyllä meikata ainakin välillä ja laittaa kynsiä, mutta pukeudun mielummin rentoihin tai jopa poikamaisiin vaatteisiin kuin naisellisiin naisten vaatteisiin. Minulle on kuitenkin tosi iso kynnys mennä ja ostaa sellaisia vaatteita mitä todella haluan tai se vaatii paljon rohkeutta. En myöskään tykkää oikeasta nimestäni joka on aika tyttömäinen, mutta en oo uskaltanut lähtee tekee asialle mitään. Muut ovat aina tuntenet minut sillä nimellä ... Mikä minua vaivaa ja osaako kukaan sanoa miten saisin mielialani edes vähän paremmaksi ? Pitäisikö minun sanoa suoraan terapeutulle miltä minusta tuntuu tai vaihtaa terapeuttia ?