-hänen paras taitonsa on kääntää aina kaikki mun syyks, hänessä ei koskaan ole parannettavaa, kaikki on aina mun vika

-hän ei häpeile asian kertomasta suoraan, riitatilanteissa haukkuu mua kaikilla mahdollisilla tavoilla, jopa huoraksi.

-suuttuu mulle kaikesta mikä ei mene hänen halunsa mukaan, jos hän ei saa periksi mitä hän haluaa, olen täysi kusipää enkä ymmärrä mitään

-on helvetin mustasukkainen, ei anna koskaan mun nähdä miespuolisia ystäviä, ei edes naispuolisia, sen jälkeen vetää kauheat herneet nenään. ei häpeä kertomasta asiaa mulle suoraan

-kun suuttuu, käskee mun lähtemään pois "mene jo tyttö nukkumaan", myöhemmin tulee itkien mun luokse ja vinkuu anteeksipyyntöä

-osaa pyytää anteeksi ja pahoitella niin taitavasti, että annan periksi, kun asia on annettu olla, se kaikki on silti hänen silmissään pelkästään minun vika

-jos hän on tehnyt väärin, asiasta sanon ja mahdollisesti edes pikkasen suutun taikka korotan ääntäni, hän suuttuu minulle jonka jälkeen sekin on vain ollut mun vika

-hän voi aina sanoa mulle mitä vaan, tehdä mitä vaan, mutta mä en voi yksinkertaisesti tehdä mitään.

-esimerkiksi hän sanoi etten saa lopettaa salilla käymistä, jos lopetan hän suuttuu. hän itse kuitenkin lopetti, vaikka sanoin että
olis kiva jos hänkin kävisi.

-hän töksäyttelee asioita todella suoraan (saattaa olla myös aspergerin piirteitä) asia häiritsee mua, mutta sillekkään ei kukaan mitään mahda.

hänellä on myös paha vihanhallintaongelma, tosin siihen ei liity väkivaltaa minua kohtaan, mutta itseään kyllä osaa satuttaa. riitatilanteissa, jos sanon vähänkään pahasti, alkaa heittelemään tavaroita. tietokoneensa on rikkonut, puhelimen, television. ikkunasta heittelee tavaroita minkä ehtii. lähtee ovet paukkuen ulos huutamaan niin että naapurit ihmettelevät.

eräs kerta suutahdin erittäin pahasti hänen käytöksestään ja sanoin että en tällaisessa suhteessa voi enää jatkaa, hän lähti ovi paukkuen vessaan itkemään huutoparkuen ja kiroillen, löi nyrkkiänsä ovea vasten että seinään tuli näkyvä jälki. tuli vessasta ulos, jonka jälkeen tuli käsi verta vuotavana pois, pää punasena itku kurkussa mun luokse pahoittelemaan käytöstään ja vannomaan etteivät nämä tilanteet toistu.

hän sanoo mulle aina, ettei ilman mua voisi elää ja tekee mun takia mitä vain, vetää vaikka oman henkensä.

mä rakastan häntä ylikaiken, suurimman osan ajasta hän on todella ihana ja kultainen mies kenet näen täydellisenä mun silmissä. mä en voi häntä narsismin tai muiden mielenterveysongelmien takia jättää, sillä ne on hänen päänsisäisiä ongelmia joille hän ei itse voi mitään. välillä kuitenkin mun itsetunto on murskahtanut niin pahasti että olen itse nähnyt itseni pelkästään virheenä.

mulla itelläni on touretten syndrooma, mitä olen ite vuosien varrella pystynyt hallitsemaan niin paljon, että nykyään se on muilta ihmisiltä lähes huomaamaton. mä olen itse sairastanut masennusta ja osittain sairastan edelleen, mutta itsetuhoisuukisa ajatuksia mulla ei enään ole. sitäkin olen itse oman tahdon kanssa pystynyt parantamaan, mutta pelkään että suhteessa se palaa takaisin kuvioihin. mulla on aikasemmin ollut todella paha itsetunto, joka on parantunut ajan myötä, mutta en tiedä kestääkö se pitkään yhtä hyvänä, jos kokoajan toinen on moittimassa.

miehelläni on mielenterveysongelmia, jotka johtuvat menneisyydestä tapahtumista asioista, kuten sodasta. hän ei ole suomalainen ja hänellä on eri kulttuuri sekä hän on muslimi. narsismi hänen kohdallaan näkyy vielä selkeämmin, sillä hän ei ole kuten "me suomalaiset".

hänessä ei muuten ole mitään vikaa, rakastan häntä enemmän kun mitään, mutta tämä asia on alkanut häiritsemään vielä enemmän kun olen asiaa miettinyt. ollaan yhdessä näistä keskusteltu, hän vannoo muuttuvansa mut jokanen tietää ettei pään sisäisiä ongelmia pysty pelkästään omalla tahdolla ratkomaan.

mitä voin tehdä tässä tilanteessa? muutne meillä menee kaikki oikein hyvin, mutta pelkään tämän menevän vaan pahempaan suuntaan. toisaalta, asia voi olla vain ohimenevä, mutta sitä ei kukaan tiedä...