hei! mun on pakko avautua, koska täällä demissä on todella ihania ihmisiä joilta mä oon aina pystynyt saamaan vertaistukea <3 kiitos!

mä olen 17 vuotias tyttö/naisen alku, ja mun poikaystävä (mieheksi hän lasketaan) on 20 vuotias. ollaan seurusteltu reilu vuosi. hän on kultaisin ihminen kenet tiedän ja aina kohdellut mua paremmin kuin hyvin.

kuitenkin ensimmäinen ongelma joka parisuhteeseen tuli, oli seksi. se alkoi jo aivan suhteemme alussa, enkä usko että ongelma koskaan voi muuttua. mä olen sisäisesti todella epävarma itsestäni, mies ei saa hyvää seksiä myönnän itsekin, yhdyntä ei tunnu missään ja ajatukset harhailee muualla, ja vielä kirsikka (eli saatana) kakun päällä, se ei kiinnosta mua suunnilleen tippaakaan, vaikka kovasti haluaisin ja usein sitä tekeekin mieli.

toinen ongelma joka perään tuli, oli miehen uutinen entisistä prostitoiduistaan. en asiasta välittänyt, mutta myöhemmin eli näin vuoden jälkeen asia vaivaa mua valehtelematta päivittäin. jotenkin tosi oksettava ajatella. seksistä vielä, että usein halut loppuvat kesken aktin siihen, kun ajattelen nämä prostituoidut itseni tilalle ja näen silmissäni kuinka mieheni kiimoissaan heitä jynkyttää.

uusi ongelma alkoi vaivaamaan mua myöhemmin, joka oli miehen entinen kumppani/"säädöt"/ihastukset. mieheni on ennen laitellu suunnilleen koko kylälle viestiä ja entisille parhaille ystävillenikin. suurinosa näistä ihmisistä ovat minun entisiä "koulukiusaajia' ja ihmisiä ketkä ovat saaneet minut jopa yrittämään itsemurhaa (en koskaan ole tätä miehelleni kertonut, sillä arka asia muistaa).

noh sitten tämä miehen entinen kumppani. hän ei ole tehnyt mulle mitään pahaa, en tunne häntä ollenkaan, varmasti todella mukava ja hyvä nainen... kuitenkin hän ärsyttää mua aivan suunnattomasti, koko ajan tarve "vakoilla" häntä ja yrittää keksiä negatiivisia asioita hänestä. kuten aikaisemmin sanoin, olen todella epävarma itsestäni, josta syystä suunnilleen vihaan häntä, sillä koen hänen olevan "parempi" kuin minä. luultavasti onkin. vertailen häntä joka päivä stalkkaamalla itseeni ja aina iltaisin rukoilen että hänellä menisi huonommin kuin minulla. mä oon paska tyyppi. en haluaisi tätä jatkuvaa ärsytystä, mutta vituttaa vaan niin paljon.

mieheni on muuttanut hänen takiaan eri puolelle suomea ja rakastanut häntä aidosti, kunnes hän särki mieheni sydämen. mikä voikaan olla pahempaa kuin mies joka on kokenut rakkauden ennen sinua....... mieheni on ensimmäinen mies ketä olen rakastanut saatika ollut kiinnostunut. hyväksyn, että miehellä on ollut elämä ennen minua, mutta en pääse näistä haamuista eroon.

mua ärsyttää kuinka mieheni ei aina ajattele kuinka pahalta musta voi tuntua hänen kertomukset hänen entisestä menostaan, mutta kun se vaan jostain syystä oikeasti satuttaa. se särkee mun sydämen.

nää asiat on niin pieniä muiden parisuhdeongelmiin, mutta mun järki menee. mulla on kauhea stressi päällä, en enää nuku öisin, mun hiukset irtoaa jo vetämällä, ruokahalu katosi ja laihduin kesän aikana jopa 10kg. mua jatkuvasti ärsyttää, vituttaa, itkettää, harmittaa muihin ihmisiin jäätävä vertailu, mun mies vaikka hän ei ole tehnyt tarkoituksella mitään pahaa.

mulla on niin paska itsetunto, että oon jo oikeesti hullu. vatvoan turhista ja ryyppään alkoholia tänäpäivänä rehellisesti joka päivä, jotta saisin puhuttua mun miehelle asiat niin kuin ne on, mutta siitä seuraakin sitten itselläni jäätävä aggressiokohtaus.

mulla on varmasti paljon persoonallisuushöiriöitä ja muita mielenterveysongelmia, sillä ei tää oo enää normaalia että ei miehen menneisyyden takia pysty elämään. suututtaa vaan niin paljon että hakkaan kädetkin verille...

en usko että ammattiauttaja ottaisi mua tosissaan mun nuoren ikäni takia, joten olisiko mitään itsehoito-vinkkejä? usein tekee mieli ottaa ero vaan sen takia, että mies on ollut aikaisemmin kiinnostunut muista... en voi olla oma itseni parisuhteessa, kun haaskaan aikaa siihen, että yritän vastata mieheni ihannetyyppiä vaikka tiedän että hän pitää minua sellaisena. olen vaihtanut mieheni takia vaatetyyliäni, meikkityyliäni, käytöstäni, oon muuttunut todella paljon tän ärsytyksen seurauksena (yrittäen muuttua niiksi naisiksi joista hän on ennen pitänyt) että hän varmasti kohta huomaa kaiken. en voi puhua tästä suoraan, koska en halua olla säälittävä vaan haluan olla kruunu korkealla ja kostaa. vaikka mieheni ei ole tehnyt mitään pahaa. PERKELE

Mitä voin oikeasti tehdä?! oon varmasti epäitsevarmin ihminen.