Huoh.Lähinnä harrastusten osalta.Harrastan ratsastusta jota oon tehny yli 6 vuotta ja niistä 4 omien ponien kanssa.Tuntuu vaan että tästä hommasta on menny maku.Rakastan kyllä edelleen hevosia ja ratsastusta,mutta mulla ei oo sitä samanlaista intohimoa kuin pari vuotta sitten.Sillon käytiin paljon estevalmennuksissa ja kisoissa,pääsin 10 vuotiaana Ypäjälle valmennusleirille Anna Kärkkäisen silmän alle,käytiin Seppo Laineen ulkopuolisessa valmennuksessa jne.Sillon oli jotain,jonka takia treenata ja harjotella.Oli tavoitteita.Nykyään ollaan yhellä maneesittomalla tallilla jossa käy vaan yks tyyppi pitämässä koulutunteja enkä oikeen tykännyt opetustyylistä.Muuten toi paikka on ihana,isot laitumet ja valoisa siisti talli,siistit tarhat,sänkipellot jne.

Hhh.Haluaisin niin kovasti kilpailla ja valmentautua, ja valmentajatkin sanoneet että mulla on lahjoja tähän lajiin,mut kun mulla ei oo mahdollisuuksia.Meillä ei oo vetoautoa ja äitillä on joku tuntematon sairaus joka rajoittaa vähän.

Oon yrittäny tässä välissä vaan työntää sen haaveen sivuun ja ajatellu et mulla voi olla paljon kivempaa ilman kisoja ja valmennuksia,mut kun se ei oo niin.
Vanhemmat on ehdottanu kisaamista muissa lajeissa,mut ei se oo sama asia.

Vaihtoehtoja:

-Aloitan yhellä hienolla tallilla ratsastamisen ja toivon että pääsen mukaan valmennusryhmään ratsastuskoulun hevosella
-Odotan 15 vuotta ja kustannan itse
-Myyn ponin ja teen jotain muuta
-Hankin ponille vuokraajan pari krt vko ja teen jotain muuta
-Jatkan samaan malliin

Joo kukaan ei jaksa lukea mut purkaudun nyt tänne.