Tuuli puhaltaa hiuksiani. Yritän rauhoittaa mieltäni ja kuvittelen seisovani kalliolla meren äärellä. Se on vaikeaa, sillä kasvojeni edessä kohoaa korkea kerrostalo ja kuulen alhaalta sireenien terävän äänen. Jalkani tärisee, kun seison ikkunalla. Ikkunalla, joka on kerrostalon ylin, 16. kerros.
Mitä jos astun askeleen eteenpäin, tipunko alas ja päädynkö taivaaseen? Vak laskeudunko ikkunalta alas ja annan elämälle vielä yhden mahdollisuuden. Kyyneleet alkavat valua pitkin poskia. Kaipaan ystävääni. Hänen lähdettyään kaikki on tuntunut tyhjältä. Mikään ei merkkaa minulle mitään. Jos nyt tipun, pääsenkö ystäväni luo taivaaseen? Otan siitä selvää nyt, ja astun askeleen eteenpäin. Aloitan matkan alas maahan, aloitan matkan ylös taivaaseen ystäväni luo.

Kirjoitin ylös mitä tuli mieleen ja tässä lopputulos