oon aina alisuoriutunu koulussa. en oo lukiossakaa lukenu kotona tai tehny läksyjä oikeestaan ollenkaan koska en juuri välitä kurssiarvosanoista. kokeet on menny silti ihan hyvin (jotain ysejä paitsi pitkästä matikasta seiskoja ja kaseja koska oon korvannu kurssilla opiskelemattomuuden kokeen aikana tuijottamalla maolia ja syöttämällä kaavat tehtävänannon mukaan laskimeen). nyt nelosjakso puolessavälissä ja tän jälkeen pitäis olla jotain 33 kurssia kasassa. ongelmana tosin se, että väsyttää, v.tuttaa, motivaatio on nollassa, en oo keskittyny tunneilla melkeen ollenkaan kahen ekan lukioviikon jälkeen, itken aamulla kun pitää lähtee kouluun, v.tuttaa aina kun välkkä loppuu enkä voikaan juoruilla käytävällä tai itkee vessassa koko päivää. harrastukset ja vapaa-aika on ihan jees, mutta tuntuu että koulu vie multa kaiken energian nii et ku tuun koulusta kotiin jaksan vaa itkee ekat 2 tuntia vaikka en edes opi mitää hyödyllistä tai saa mitään aikaan. pakolliset kurssit tuntuu olevan ajanhukkaa, enkä koe olevani "kouluihminen", viihdyn paremmin käytännön jutuissa, mutta moniin kiinnostaviin ammatteihin tarvitaan korkeakoulutus. vitosjaksoon oon ottanu vaan sellasia kursseja, jotka on ihan pakko saada tänä vuonna suoritettua, mutta niitä kerty silti 6. vituttaa mut yritän selvitä hengissä. lopetin jo b-kielen ja karsin syventäviä ja kirjotettavii aineita niin, et suoritan sit sen tasan 75 kurssia ja katon jos jotain harrastuksia vois hyväksilukea. ei oo vaan yhtään motivaatiota. ahistaa jo nyt, et loman jälkeen pitää taas raahautua zombiuttamaan itteään. en ees usko että tykkäisin yliopisto-opinnoistakaan, vois vaan vetää ylppärit minimipisteillä ja alkaa kelan rahoilla nistiks tai muuttaa maalle ja ostaa jotai vatun takapihakanoja. mitä väliä jollai huoltosuhteella on ku ihmiskunta on kuitenki kaaoksessa alle 20v päästä.