Mun huone on ollu ihan täynnä tavaroita lapsena.
"Muistan ku sun huone aina oli hirvee läävä, varasto täynnä romua" usein tutut sanoo nauraen kun nähdään. Usein uusien tuttavuuksien kuullen. Naurahdan, mut mun sisällä palaa häpeä. Aina uudelleen.

Ala-asteella en ymmärtänyt kaikkea. Inhosin siivoamista ja sain kaikki yli jääneet lelut. Tykkäsin leikkiä, joten mun huone oli usein ihan sekasin.

Mua vaivaa, kuinka liian monet ihmiset muistaa päällimäisenä musta leluhamstraajan, jonka huone on ku varasto. Siitä heitetään porukassa aina läppää. Tää kuulostaa varmaan aika pieneltä asialta, mutta mua häiritsee et kaikilla on aina tarve muistuttaa siitä.

Ei mua haittas, jos välillä joku muistuttaa, mut oikeesti monet ihmiset muistuttelee tästä usein. Ja koska häpeän sitä, en osaa sanoa ihmisille että se vähän satuttaa mua :c

halusin vaan avautua asiasta