Olen 15-v tyttö, joka rakastaa hevosia yli kaiken.
Mulla on aina ollut haaveena käydä tallilla niin usein kuin mahdollista, mutta ei, en ole hirveästi päässyt sinne.
Syynä tähän on se, että vanhemmat jaksavat aina valittaa siitä kuinka kallista ratsastus on.
Oon aivan samaa mieltä heidän kanssa, mutta jos ihmisellä on joku asia johon hänellä on intohimoa ja jota hän rakastaa yli kaiken, niin kyllä sitä pitää saada toteuttaa edes jossain määrin, koska elämä eletään kuitenki tässä ja nyt.
Mitä mä oikein voisin tehdä, että vanhemmat ymmärtäisivät paremmin ja antaisivat käydä tallilla?
Se vaikuttaa jo huomattavasti mun mielialaan ja keskivaikean masennuksen oireisiin, kun pääsen touhuamaan terapeuttisten issikoiden pariin.
Tää on siis mulle ihan älyttömän tärkee asia, mutta tuntuu ettei vanhemmat tuu koskaan ymmärtämään, koska eivät ite oo mitään heppahöperöitä.