Eli siis oon 15v tyttö Pohjanmaalta ja oon kokenut ja nähny vähän turhankin paljon ikäisekseni. En rupea siitä nyt selittään mutta kun asia on se että mun kotiintuloajat on arkena 21 ja vknloppusi 22. Harvoin jopa 22.30 toki ymmärrän että pitäähän minun muita aiemmin nukkumaan mennä kun minulle tuos 1.5 sitte diagnosoitiin epilepsia. Oon monesti kotiintuloajoistani saarnannu äiteelle mutta menee vaan kuuroon korvaan ja oon usein sanonut että kyllähän ne kaveritkin saavat sielä pörräillä mopereilla yömyöhään mutta kuten varmaan olettaa saattaa niin eihän semmonen läpi mene vaikka onkin totta että kirjaimellisesti kukaan ei nykyään tässä ikäluokassa kuuden aikaan vielä ole kirkolla. Ja minun nykyinen ihastuksenikin on sielä yömyöhään ja vielä kaveriporukassanikin (oon DEMI-seksuaali :D) joka tarkoittaa että pääsen todella harvoin näkemään ihastustani ja kavereitani ylipäätään. Luottamus ei kuulemma riittävä mutta ei kelpaa koskaan kun yritän sitä saada. Sitten kun se vielä vertaa siihen että kuinka mun siskot eivät käyneet kylillä vaikka ne kävi vieraspaikkakunnilla yömyöhään minun ikäisenä.... masennus todettiin 3vk sitten ja olen vielä sitä sorttia että rentoudun todella paljon öisillä kävelyillä ja varsinkin kavereiden seurassa. Kaiken lisäksi tämä on vielä niin pieni kyläkin että täälä ei ole mitään narkkari tulossa mua puukottamaan.

Ei vaan mee mikään läpi??