Poistunut demittäjä24.1.2020 19:29
1/6
Kolaroin äsken pyörälläni auton kanssa

Lähdin vähän aikaa sitten pyöräilemään töistä kotia. Tulin liikennevaloihin, jotka oli mulle punaset, mutta vilkaisin nopeesti ettei tule autoja ja jatkoin ylittämään tietä.
Tuijotin niin silmä kovana peilijäässä olevaa asvalttia ja yritin olla rypemättä, etten huomannut tulevaa autoa, ennen kuin se tööttäsi ollessaan vaan parin metrin päässä musta. Ja kuten mainitsin, tiet oli ihan jäässä, joten siinä vaiheessa ei enää hirveästi auttanut vaikka kumpikin iskettiin jarrua pohjaan.
Autoilijan onnistui väistää sen verran että törmäsi vaan mun pyörän eturenkaaseen, mutta lensin silti nätissä kaaressa pari metriä.
Mä kömmin siitä heti ylös adrenaliinipöllyssä, ja kipitin vaan äkkiä katsomaan että autoilijalla oli kaikki ok. Oli selkeesti helpottuneen näkönen kun tulin auton ovelle, hyvä että sai sanaa väliin kun mä pyytelin vuolaasti anteeksi ja selitin että oli mun syy kun ylitin punaisilla enkä katsonut kunnolla.
Varmisteli vielä etten tartte ambulanssia ja lähdin siitä keräämään maallista omaisuuttani.

Säikähdin niin maan perkeleesti ja veri oli niin täynnä adrenaliinia, että tallutin käytännössä koko matkan pyörän kotiin kädet täristen, itkua tihrustaen ja säikkyen jokaistas vastaantulijaa. Oli ehkä hirvein hetki ikinä, kun tunsin kuinka auto osui mun pyörään, jolloin suljin vaan silmät ja aattelin että nyt sattuu.
Tiedostan varsin hyvin että oli ihan omaa tyhmyyttä kun lähdin ylittämään suojatietä vaikka liikennevalot oli punaset, enkä katsonut kunnolla tuliko autoja. Eniten mua harmittaa sen naisen puolesta joka oli kuskina, ja toivon kovasti ettei sille jää mitään tunnontuskia mun tyhmyydestä, ja toivon ettei sen autoon tullut mitään lommoja mun pyörästä.

Tässä kotiin päästyäni heiluttelin kaikki raajat läpi, tunnustelin päätä ja muuta. Näkyviä vammoja ei ole, oikean käsivarren hauis (joka ilmeisesti osui ekana asvalttiin lennettyäni) aristaa hiukan kun kohotan käsivartta, muttei ole varsinaisesti kipeä. Päätä ehkä särkee hiukan, mutta oletan sen johtuvan kaikesta itkemisestä, koska ei huimaa, okseta, ja koen vireystilani ja muistini hyvinä.

Koen ihan syystäkin olevani maailman isoin idiootti, ja tän kokemuksen myötä olen varmasti tarkka liikennesääntöjen kanssa.
Ja hankin pyöräilylypärän.

(Älkää kivittäkö)

[X] Avautuminen