Kasvisruokavaliota noudattavat tänne

Leijonasydän-elokuvassa hahmot joutuvat kohtaamaan ennakkoluulojaan. 1. Erilainen ulkonäkö kiinnittää huomion, sillä aivot tekevät kaikesta näkemästään luokitteluja ja johtopäätöksiä. Jokainen saattaa unohtua vahingossa tuijottamaan ihmistä, jolla on vaikkapa irokeesi, hijab-huivi tai pyörätuoli. Vaikka et tarkoittaisi katseellasi pahaa, se saattaa tuntua kohteesta painostavalta. Jos on ajatuksissaan tuijottanut erinäköistä ihmistä, tilanteen voi korjata hymyilemällä, sanomalla jotain ystävällistä tai vaikkapa kehumalla tämän vaatteita. 2. Joskus syrjivä käytös on konkreettista etäisyyden ottamista: sitä, ettei istu toisen viereen bussissa tai mene juttelemaan. Kun tällaiset eleet toistuvat, ne saavat tuntemaan olon ulkopuoliseksi. Vaikka stereotypinen ajattelu on ihmiselle luonnollista, se ei koskaan oikeuta toisten huonoa kohtelua. 3. On vaarallisen helppoa olettaa, että ulkonäöltään poikkeavat ihmiset eivät ajattele tai käyttäydy samalla tavalla kuin itse. Tummaihoista voi erehtyä pitämään ulkomaalaisena, jolloin hänelle puhuu automaattisesti englantia. Siilitukkainen tyttö on varmaankin aktivisti, joka tykkää tytöistä. Kun nämä stereotypiat sanoo ääneen, ne kuulostavat hölmöiltä. On tietenkin päätön ajatus, että ulkonäkö kertoisi jotain ihmisen sielunelämästä. 4. Moni ei tiedosta omia ennakkoluulojaan, koska olettaa ajatustensa olevan totta. Jos uusi luokkakaveri edustaa vierasta uskontoa, saatat olettaa, ettei hän syö lihaa. Tai jos hän on eri maasta, voit kuvitella, että hän tietää kaiken maansa kulttuurista. Tyypillinen harhaluulo on myös se, että kaikki tietyn ryhmän edustajat tuntevat toisensa. Ennen kuin sanot ajatuksesi ääneen tai toimit niiden pohjalta, mieti, mistä käsityksesi johtuu. Perustuuko se tietoon vai kuvitelmaan? 5. Olettamisen sijaan kannattaa kysyä ja kuunnella. Jokainen on oman itsensä paras asiantuntija. Vain ihminen itse tietää, millaista on olla hän ja miten hän haluaa tulla kohdelluksi. Muista, että monet henkilökohtaiset kysymykset ovat tungettelevia. Hillitse uteliaisuutesi varsinkin, jos et tunne toista hyvin. Jopa viattoman oloinen kysymys ”Onko sinulla poikaystävää?” voi tuntua vastaanottajasta kiusalliselta, jos hän ei ole kiinnostunut pojista. 6. Myönteistenkin ominaisuuksien olettaminen voi loukata. Jos vaikka japanilaista pidetään toistuvasti fiksuna vain syntyperänsä vuoksi, hän voi tuntea tulevansa nähdyksi vain kulttuurinsa edustajana. Muita stereotyyppisiä käsityksiä ovat esimerkiksi, että aasialaiset ovat työteliäitä, tummaihoisilla on hyvä rytmitaju tai että kaikki italialaiset osaavat laittaa ruokaa. 7. Rasistisen tai syrjivän vitsin heittäminen ei ole oikein, vaikka vitsailija kuinka väittäisi, että kyse on vain huumorista. Jotkut tietyn ryhmän edustajat käyttävät itsestään tai toisistaan huumorimielessä haukkumasanaa. Se on täysin eri asia kuin se, että muut käyttävät sitä. Vältettävien sanojen listalla ovat esimerkiksi neekeri ja huora. Kavereiden kesken heitetty läppä voi muuttua vieraan ihmisen suussa hirveäksi loukkaukseksi. 8. Erilaiset ihmiset eivät kaipaa erityiskohtelua. Jokainen haluaa tulla nähdyksi omana itsenään, ei ainoastaan tietyn ryhmän edustajana. Ei ulkomaillakaan tunnu mukavalta, jos ihmiset pitävät sinua jurona ja sulkeutuneena vain siksi, että olet suomalainen. 9. Jos sinulla on ennakkoluuloja, paras keino karistaa ne on tutustua erilaisiin ihmisiin. Se on päätös, jota et varmasti kadu. Lue myös Taistele vihapuhetta vastaan "Minä olen unelma", bloggaaja Koko Hubara kirjoitti koskettavasti. Lähteet: SAKKI ry:n puheenjohtaja ja Normit nurin! -projektin yhteyshenkilö Aleksej Fedotov, Atlas Saarikoski ja Solja Kovero: Älä oleta – normit nurin! (Seta ry 2013), transtukipiste.fi