Kävin tänää lääkärissä pitkään jatkuneen masennuksen takia. Selitin tilanteen lääkärille itkien ja hän totes vaan monta kertaa tylysti että "aha". Itken melkein joka päivä, enkä välttämättä edes tiedä mistä. Jos mulla ei olis koiraa en pääsis edes sängystä ylös. Mun on vaikeeta elää oman pääni kanssa ja kaikki tuntuu vaan niin turhalta. Mä menin lääkäriin, että saisin apua kun oon lopettanut koulunkin vaan siksi, etten yksinkertaisesti enää jaksa. Nyt tuntuu vaa siltä, että liiottelen omia ongelmiani ja ettei kukaan ota mua tosissaan. Onko teillä samanlaisia kokemuksia ja mitä ootte tehny asialle sen jälkeen?