tuossa pariviikkoa sitten opolle sanoin "ei stressaa yhtään. nyt on toisin. stressi ihan hirveä. siis pitäisi käydä kysymässä läheiseltä yritykseltä oppisopimus asiaa ja kesätöitä mutta nyt ei olekaan niin varmaa. jos ei sopimusta synny ei ole suunnitelmia varalle. lukioita on tasan 2 joihin olisi järkevää mennä kun entiedä mitä amikseenkaan menisin opiskelemaan. toisaalta voisin lähteä kauemmas kotoa tyttöystävän tykö muttei olisi ehkä järkevää toki siellä olisi tytön äitikin kannustamassa. järkevämpää olisi pysyä kotokaupungissa. kumpaako sitten seurata sydäntä vai järkeä