Oon siis elänyt silleen aika kurjan lapsuuden, et mun isä, joka tosiaan kuoli pari vuotta sitten, niin joi aika runsaasti joka viikonloppu. En isän kuolemasta tai juomisesta ole koskaan kenenkään kanssa puhunut, ja nyt kun vaihdoin koulua niin olen joutunut uusille kavereilleni kertomaan ettei mulla ole isää. Toisille sanoin että se kuoli jo monta vuotta sitten, en muista milloin. Ja toisille sanoin vaan ettei mulla ole isää. En siis ole avannut asiaa tarkemmin koska tää koko juttu ahdistaa mua niin paljon. Oon siitä sit alkanu miettii et oiskohan mun pitänyt käydä jossain terapiassa kun en edelleenkään asiaa osaa käsitellä. Mitä mun pitäisi tehdä, koulun henkilökunnalle, esim. kuraattorille tai terkkarille en pysty puhumaan. Tai ylipäätään kellekään en pysty puhumaan.